KESKUSTELUT > RISTIKOT > MIELENKIINNONVANGITSIJA
5897. Mielenkiinnonvangitsija
sanoittaja8.12.2010 klo 16:05
Muutama viikko sitten näin huoltoasemalla tutun laatijan ristikon, jonka päälauseessa oli kaksitoista kahden kirjaimen sanaa. Vaikken ko. ristikkoa koskaan edes alkanut ratkaisemaan, niin mielenkiintoisella päälausekikkailulla ainakin minut saatiin riskosta kiinnostumaan.Muita kikkoja, jolla minut todennäköisesti saa yksittäisestä ristikosta ensinäkemällä kiinnostumaan, ovat ainakin isot sana-aukiot ja humoristiset pääkuvat.
Mitä katseen- ja mielenkiinnonvangitsijoita te muut ristikoista etsitte? Eli mitkä asiat vaikuttavat, että haluaisit ristikkoa alkaa ratkaisemaan, vaikka laatijan tuotokset eivät olisikaan entuudestaan tuttuja (tai vaikka olisivatkin)?
2. Jaska8.12.2010 klo 16:52
Ennestään tuntematon laatijanimi herättää uteliaisuuden, mikähän on laatijoitaan tämä. Sanasepossa ja PuPessa on ollut tutustumisen arvoisia tulokkaita. Ja olihan IS:ssakin yksi tuota pikaa tunnistettu naamiomies! Vieraita laatijanimiä voi yhyttää myös odotustilojen lehtipinoa selaillessa. Yleensä heidän tuotteensa ovat pehmiksiä, samoin kuin nimettömät ristikot. Usein ne ovat vaatimattomia tasoltaan.
Tuttujen kovatasoisten tekijöiden ristikot tulee ratkottua ilman erityisiä pontimia. Silmämääräisesti keskitason ylittävällä avaruudella pitkine sanoineen ja hauskalla tai arvoituksellisella pääkuvalla tekijät kyllä nostattavat kiinnostusta käydä heti ristikon kimppuun.
3. pelaaja8.12.2010 klo 18:12
Vangitsijana arkipäivä:olen huomannut hakevani joskus ristikoista arkipäiväisyyksien käsittelytapoja. Siis sillä lailla, että jos esim. Joulun lähestyessä pääkuvana on vaikka joulukinkku niin semmoisen nähdessään pitää heti tarkistaa, näyttäisikö ratkaisuksi todellakin voivan tulla 'joulukinkku' tai 'jouluista herkkua' jne. (jolloin ristikko jää ns. hyllyyn eli hekumoin vastenmielisyydessä) vai voisiko ruutujen määrän perusteella olla odotettavissa jotain ihan muuta, vaikka rimpsu niitä 2-kirjaimisia sanoja tai mitä tahansa sikailua. Toisaalta, jossain muuten vaikeassa ristikossa joulukinkun ratkaisuksi mutkien kautta syntyvä joulukinkku voisikin olla ihan kiva yllätys.
4. sanoittaja9.12.2010 klo 07:58
Kovin suuria hurraa -huutoja en anna pääkuville, joissa on joku tylsä maisema puistosta tai vaikka edellisessä viestissä mainittu kinkku. Paljon kiinnostavampaa olisi vaikka pääkuva ilman kuvaa tai joku yksinkertainen kuvio, josta ei pysty arvaamaan minkälaisen lauseen laatija on ristikkoonsa laittanut.
5. RA9.12.2010 klo 21:10
Kyllä se minullakin olennaisin vangitsija on pääkuva ja sen kiinnostavuus: Huumori, outous, kummallisuus, jokin muu erikoisuus, joka näkyy tai jonka 'aistii' jo heti kuvaa katsomalla. Tai sitten tuikitavallinen kuva, josta kuitenkin jo ristikkoa pikavilkaisten huomaa, etteivät siitä tuleva(t) sana(t) olekaan ne ilmeisimmät kuvasta mieleentulevat.
Minulla on kausia, etten juurikaan ratko helppoja ristikoita. Näinäkin kausina kiinnostava pääkuva viettelee aina niin, että ihan pakkohan se on ratkoa helpoista helpoinkin ristikko. Uteliaisuus iskee ja on katsottava, että mitä se laatija on nyt keksinyt.
Toinen vangitsija on, kun huomaa, että ristikossa toistuu yksi ja sama vihje monta kertaa. En nyt tarkoita niitä naisten tai miesten päitä (> Annat, Tatut) tai NIMI-vihjeen toistumista (> Anna, Tatu), vaan jotakin erikoisempaa. Esimerkiksi jokin kirjain, jokin tunnus tai vaikkapa joku piirros esiintyy vihjeenä pitkin ristikkoa.
Ristikon rakenne - esim. pitkät sanat, isot aukiot - sen sijaan ei ole minulle mikään erityinen vangitsija. En tiedä miksi. Tai ehkä siksi, että m o n e s t i nuo on toteutettu päästämällä mukaan huonoja sanoja ja huonoja ideoita. Ei ole ratkojana tullut vielä luottamusta, että "Aaah, isoja aukioita ja pitkiä sanoja - tässäpä makea ristikko!"
6. sanoittaja10.12.2010 klo 06:42
RA: Sulla on ratkomisesta(kin) jo niin paljon kokemusta, että osaat jo varautua isojen aukioiden sanojen mahdolliseen heikkouteen. Minä olen vielä siinä pisteessä, että minua kiinnostaa selvittää, josko aukio olisikin laadittu hyvin sanoin ja josko pystyisin sen aukion edes saamaan täyteen.Näkymättömistä pääkuvamiehistä olen kuullut, mutta onkohan kukaan tehnyt vielä kuvatonta pääkuvaa? Siis jättänyt tyhjäksi sen alueen, johon yleensä kuva törkätään. Takuulla ei pystyisi päälausetta ennakolta keksimään ja saisi ainakin minut kiinnostuneeksi. Aiheestahan saisi vaikka ristikkolehteen teeman (vink vink).
7. Eki10.12.2010 klo 07:31
Pääkuvattomia pääkuvia on ollut varsin usein. Suomen Kuvalehdessä on ollut muistaakseni kaksi tänä vuonna. Toinen taisi olla musta. Tälklöin yleensä aina lehden toimituksesta toisetaan ja kysytään varmistus, ettei kuva ole jäänyt lähettämättä.
8. RA10.12.2010 klo 08:40
Isoista aukioista ja pitkistä sanoista vielä: Toki minäkin ihan ilolla tällaisia ristikoita ratkon. Ovathan ne usein merkki ainakin siitä, että laatija on kurottanut ja pyrkinyt vaihteluun.Tarkoitin vain, että ne eivät ole minulle mikään ihan
e r i t y i n e n vangitsija. Sen verran usein tuollainen rakenne on kuitenkin toteutettu ristikon sisällöllisen annin ja muun sanaston kustannuksella.
9. sanoittaja10.12.2010 klo 08:55
No siinä meni se idea. Lähden metsästämään vanhoja Suomen Kuvalehtiä.Seuraava ideani on, että pääkuvaksi voisi laittaa useampiscri... krip... skrit... strippisen sarjakuvan (tyyliin Fingerpori). Toimisi katseenvangitsijana varmaan monelle aloittamattomallekin ratkaisijalle. Ongelmaksi tulisi varmaan, että laatijan taidot ei tarpeeksi kiinnostavaan sarjikseen riittäisi ja sarjakuvapiirtäjältä ostaminen ei kannattaisi rahallisesti. Ai niin, meillähän on MM. Se siitä ideasta.
Turha varmaan kysellä uusia hyviä ideoita. Kuka niitä täällä ilmaiseksi jakelisi. Pysytään siis vanhoissa vangitsijoissa. Vaikuttaako jollakulla väriillisyys ristikon kiinnostavuuteen?
10. RA10.12.2010 klo 09:12
Sarjakuviakin on jo ollut... ja joo, parhaat kuvat tietysti MM:n tekeminä. Minusta tuo pääkuvan vetovoima kannattaa ottaa tosissaan ideointimielessä. Siihenhän voi keksiä loputtomasti UUSIA hyviä ideoita!! Se, että rakenne (pääkuva + siitä ideoidut sanat) on tuttu ja vanha, ei haittaa yhtään, kun idea on uusi!
11. Eki10.12.2010 klo 09:22
Paavo Iisakki Lukkaroinen on sarjakuvastrippiristikoiden todellinen uranuurtaja. Niitä Aulis kierrättää edelleen. Paavo on tiettävästi juuri lopettanut kuvaristikoiden laadinnan ja toteutuksen. Johan hän ehti 80 vuotta täyttääkin.
12. sanoittaja10.12.2010 klo 09:50
Tässä sitä huomaa oman kokemattomuutensa. Oppia ikä kaikki.
13. MM10.12.2010 klo 10:33
Jos ristikossa on piirretty pääkuva, niin yleensä työjärjestys on se, että laatija tuhtaa "sanojen ristiin meno aistillaan" jotain värssyjä tyhjästä pääkuvapaikasta, ja piirustelija sitten yrittää nuo värssyt piirroksella toteuttaa.Sarjakuvaa, ainakaan mitään järjellistä saati lystikästä, tuolla työjärjestyksellä on lähes mahdotonta tehdä. Ensin on oltava sarjis, eli sama prosessi kuin valokuvaan, tai muuhun valmiiseen kuvaan laadittaessa.
näyte strippiristikosta;
_http://www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/33.jpg
14. sanoittaja10.12.2010 klo 11:17
Juuri tuollaista kuvaristikkoatyyliä (MM) tarkoitin. Vangitsisi katseeni, jos osuisi eteeni.Ristikko on varmaan alunperin värillinen, mutta omaan silmään tuo mustavalkoisuus näyttää ( kuten ristikoissa yleensäkin) paremmalta.
15. sanoittaja10.12.2010 klo 11:58
Näyttää toisessakin säikeessä (IS-viikonvaihde) joku toinenkin pitävän enemmän mustavalkoisista kuin värillisistä ristikoista. Ihan tarkkaan en tiedä mikä siinä itselläni mättää. Todennäköisesti assosioin värillisen laatimuksen liukkaseen paperiin, johon lyijykynä ei tartu (vaikka näinhän ei asia todellisuudessa taida olla).
16. sanoittaja10.12.2010 klo 12:00
(Ihan tarkkaan en myöskään tiedä, mikä mättää siinä, että yhtäkkiä olen kirjoittanut näille sivuille enemmän kuin seitsemän vuoden aikana yhteensä.)
17. MM10.12.2010 klo 12:23
Vaikea kenenkään tykkäämisiin on mennä sorkkimaan, mutta mun on vaikea ymmärtää, miks värillinen mitenkään olisi huonompi. Vähän sama kuin katselisi kaikki valokuvansa ja TV-ohjelmat mieluummin mustavalkoisina?Värien käyttö antaa myös uusia mahdollisuuksia vihjeittää. Enkä nyt tarkoita pelkästään ristikoissa yleisiä lilaa tai okraa..
18. Matti11.12.2010 klo 19:26
Minun muistaakseni Auliksellakin oli takavuosina strippiristikoita tämän tästä.
19. Eki11.12.2010 klo 19:35
Kuten tuolla jo totesinkin.
20. RA12.12.2010 klo 10:52
Minulle on ihan sama, onko ristikko musta-valkoinen vai värillinen. Kumpikaan ei sinänsä toimi minään erityisenä mielenkiinnonvangitsijana.Mutta mahtavatko musta-valkoisista ristikoista viehtyvät tarkoittaa sitäkin, että ne ovat usein selkeämpiä? Siis että taitamaton värien käyttö toisi mukanaan monenlaista epäselvyyttä ja siinä mielessä ratkojalle laatijankin ei-tarkoittamaa hälyä.
Vähän sama kuin valokuvien käytössä: Mikäpä sen selvempi kuin valokuva? Kuitenkin kun valokuva on ristikossa laitettu taitamattomasti pieneen tilaan, sen vihjearvo on usein nolla.
21. sanoittaja13.12.2010 klo 15:18
Olen samaa mieltä kuin RA edellä. Ei taida sittenkään olla merkitystä onko ristikko värillinen vaiko musta-valkoinen, kunhan siitä saa kunnolla selvää.Selasin kaupassa ristikkolehtiä, testaten mikä saisi kiinnittämään mielenkiintoni johonkin tiettyyn ristikkoon. Pikaisen pistotestini voiton vei ristikko, johon laatija oli laittanut kuvan väärinpäin.
22. matts13.12.2010 klo 17:53
Minulle mielenkiinnonvangitsija on ristikon viereen kirjoitettu laatijan nimi (laatijaparin nimi) ennemminkin kuin ristikon se tai tämä ulkoinen ominaisuus. Esim. HeSan suurristikkoa en ratko koskaan.
KOMMENTOI