KESKUSTELUT > RISTIKOT > VIRHEEN MÄÄRITELMÄ
4837. Virheen määritelmä
Eki23.5.2009 klo 14:23
Millaisia asioita voi kutsua virheiksi? Siitä haetaan nyt kommentteja. Alla on alustusta keskusteluun. (Itse en nyt ole muutamaan tuntiin kommentoimassa.)Marcolle: En tarkoittanut, että olisivat sama asia. Hain vain sitä kohtaa, jossa heikkous muuttuu virheeksi.
Lähettäjä: RA 23.5.2009 klo 13:41
Samassa ristikossa on sanat TAAIN ja TAIN.
__
Lähettäjä: Eki 23.5.2009 klo 01:24
En pidä sanojen tain ja taain esiintymistä samassa ristikossa ainakaan virheenä.
__
Lähettäjä: RA 23.5.2009 klo 13:21
"Ainakaan" virheenä? Mitä tarkoitat, Eki?
Samaa tarkoittava sana ja sama kirjoitusasukin yhden kirjaimen erotuksella - TAAIN ja TAIN. Olen kyllä aina luullut, että tuollaista voisi pitää "ihan" virheenä.
Lähettäjä: Eki 23.5.2009 klo 13:44
Kyllä nuo minusta eri sanoilta näyttävät, toisessa on neljä ja toisessa viisi kirjainta. Ei haluttava mutta ei virhe.
Lähettäjä: JTak 23.5.2009 klo 13:51
No tuo on toistoa, mutta kaikkihan eivät pidä sitä virheenä.
Lähettäjä: Eki 23.5.2009 klo 14:07
Eli mielestäsi on virhe myös, jos ristikossa on esim. MAAT ja MAAPETO. Tätä kai JTak tarkoitat?
Lähettäjä: RA 23.5.2009 klo 14:13
Meneekö se niin, että virheestä voidaan puhua vasta kun sana on täsmälleen sama?
Lähettäjä: Marco Poloinen 23.5.2009 klo 14:17
Hei, ei kai se nyt noin mene?! TAIN ja TAAIN ovat kaksi samaa tarkoittavan sanan (lähes) samanlaista muotoa. MAAT ja MAAPETO taas ovat eri sanoja ja tarkoittavat ihan eri asiaa. Tuossa yhdyssanassakin merkitys eroaa selvästi.
2. JTak23.5.2009 klo 14:27
Eipä tuohon Marco Poloisen viimeisimpään kommenttiin ole mitään lisättävää. Aika kova paikka pitää laadinnassa olla, jos TAIN ja TAAIN on hyväksyttävä samaan ristikkoon.
3. Marco Poloinen23.5.2009 klo 14:32
Mielestäni heikkouden ja virheen rajapinta on just tuossa kohti, ja TAAIN asettuu sille huonommalle puolelle (esiintyessään TAIN-sanan kanssa samassa ristikossa).
4. Marco Poloinen23.5.2009 klo 14:51
Koetan vielä selventää (monenkin jakamaa?)näkemystäni ko. rajapinnasta: Jos samassa ristikossa on KALA ja KALAKASTIKE, on kyseessä jonkinasteinen heikkous, varsinkin jos ne ovat ristikkäin. Sensijaan KALA ja KALAT on jo virhe, vaikka kirjainmäärä on erilainen.
5. iso S23.5.2009 klo 15:10
Ristikkosäännöissä sanotaan ettei sama sana saisi esiintyä ristikossa kahdesti, ei edes yhdyssanan osana. Tietysti siellä on myös lievennyspykälä jonka perusteella mitä tahansa sääntöä saa rikkoa tilanteen niin vaatiessa ja suuremman edun nimessä. Lisäksi on huomattava että nuo säännöt ovat "vain" kohtuullisen yleisesti hyväksyttyjä periaatteita joiden noudattamatta jättämisestä ei ole linnatuomio uhkaamassa. Oletetaan nyt kuitenkin että kuulumme siihen joukkoon joka hyväksyy tuon pykälän ja pyrkii noudattamaan sitä.Milloin siis on kysymyksessä sama sana? Tätä ei sääntö täsmällisesti määrittele. Pitääkö nimenomaan ulkoasun vai merkityksen täsmätä? Kenties molempien tai kumman tahansa?
Synonyymit eivät mielestäni ole keskenään samoja sanoja vaikka samaa tarkoittavatkin. Niiden ulkoasussa ei ole välttämättä yhtään samaa kirjainta.
Homonyymit ovat kiistanalaisempi ryhmä. Ulkoasu on sama mutta merkitys eri. Hyvänä esimerkinä kuusi (puu ja/tai numero). Näistä voi kinata maailman tappiin. Minusta ne ovat pelkkää laatimusta katsottaessa samoja sanoja. Vasta vihjeellä ne voidaan keinotekoisesti eriyttää niin että tuodaan merkitysero selkeästi esiin. Ratkaisun julkistamisen yhteydessä vihjeet eivät ole yleensä mukana joten sitä katsoen ei voi tietää onko laatija tehnyt virheen vai leikitellyt merkityseroilla. Minusta homonyymien käyttö yksittäisinä sanoina on virhe mutta jostain kummasta syystä olisin taipuvainen hyväksymään ne yhdyssanan osina törkeää lievemmissäkin hätätapauksissa.
Kaksi eri asiaa tarkoittavaa sanaa ovat täysin hyväksyttäviä vaikka ne eroaisivatkin toisistaan vain yhdellä kirjaimella. Koska tämä on hyväksyttävää ja synonyymit ovat hyväksyttäviä, mielestäni tain ja taain on pakko paheksuen hyväksyä. Vaikea niitä on tulkita muuksi virheeksi kuin kauneusvirheeksi. Ei se kivaa ole jos on tain ja taain ristissä ja vieressä vielä takimmainen ja taaimmainen. Sama pätee mihin tahansa toisiaan läheisesti muistuttaviin synonyymeihin. Teknisesti eri sanoja joten ei virhe, mutta mukavampi jos yhteisesiintymistä vältellään pontevasti.
Karua mutta sääntöjenmukaista huumoria saisi jos pääkuvassa olisi useampi Tua-niminen henkilö joista viimeinen olisi makuuasennossa. Lauseeksi sopisi silloin "tain Tua tainnut taintua". Tässä viimeisen sanan tain ei ole yhdyssanan osa joten se on ok, ei tarvitse turvautua lauseita koskevaan lievennykseen.
Maa ja maapeto on mielestäni vähintään lievä virhe, riippumatta siitä miten maan merkitys vihjataan. Jos nämä sanat eivät kuitenkaan ole aivan lähekkäin, tämä yhdistelmä on minusta parempi kuin huono paikkaus jossa virheestä hankkiudutaan eroon nipulla huonoja sanoja.
Maan toistumisesta tulee mieleen joskus pohdituttanut maailma. Tämä lienee syntyperältään yhdyssana (maa-ilma) mutta muuttunut ajan kuluessa yhdeksi sanaksi miellettäväksi. Maailma ja maa tai maailma ja maapeto siis sopinevat samaan ristikkoon ilman mukinoita.
6. Kertoja23.5.2009 klo 15:27
Odotamme mielenkiinnolla KP:n kommenttia asiaan. Tässähän on ihan vedätyksen makua.
7. putko23.5.2009 klo 15:46
Virhe/huonousLienee selvää, että jos pianisti lyö väärää kosketinta, se on virhe. Mutta montako prosenttia (tai osaa) saa viulistin nuotin sävelkorkeus poiketa "oikeasta", jotta se olisi "tulkinta" tai "virhe".
Ihmismaailma ei ole yleensä digitaalinen.
Siis tiivistelmä.
Mitä kauempana säännöstä, sitä huonompi ristikko.
Muu on keskustelua (joka sekin sallittakoon)
8. Marco Poloinen23.5.2009 klo 15:56
Mikään "maallinen" lakihan näitä sääntöjä ei velvoita noudattamaan ja sanktiot rikkomisista vertautunevat vanhan ajan häpeärangaistuksiin; jonkin asteista kielteistä julkisuutta tai sakinhivutusta, ja sitäkin vain ns. ristikkopiireissä.Virallisesti hyväksyttyä sääntökokoelmaa minulla ei ole, mutta Jukka Voipion vuonna 1996 laatimassa sääntöehdotuksen 8§:ssä sanotaan sanojen toistumisesta seuraavasti:
"Sama ratkaisusana saa esiintyä yhdessä ristikossa vain yhden kerran.
Sanaksi katsotaan sen vartalo ilman johdososia riippumatta siitä, esiintyykö sana yksittäisenä vai yhdyssanassa.
Milloin ristikon teema edellyttää luontevasti saman yhdysosan tai sanavartalo-osan toistumista, se on hyväksyttävä."
Omaan näkemykseeni verrattuna säännöt näyttäisivät suhtautuvan asiaan astetta jyrkemmin.
9. Olavi Kivalo23.5.2009 klo 16:19
Vielä yksi vesitys virheen määritelmään. Mikä on virhe, riippuu siitä kuka sen tekee. Kun pianisti lyö väärää kosketinta, se on virhe. Tietenkin. Mutta, jos kokonaisuus on upea, vain niuho takertuu tuohon. Artur Rubinstein oli ylpeä lukuisista virhelyönneistään. Hän oli mestari, joka loi kokonaisuuksia, joita virhelyönnit vain rikastivat.
10. putko23.5.2009 klo 16:40
OlavilleSe oli se viimeinen sääntö... (kaikkia saa rikkoa)
Pääajatukseni oli se, että oikean/väärän välissä on lukemattomia rajatapauksia, joista eri ihmiset ovat eri mieltä.
11. jpq23.5.2009 klo 17:18
isoS: tuo ei edes yhdyssanan osana on jo vähän liitoittelua minusta mutta monikko ja ei monikko samassa se on jo paha. Sanoisin laiskuutta minusta.
12. Eki23.5.2009 klo 17:22
Mielenkiintoisesti iso S kääntää toisten mielipiteen päälaelleen. Tain ja taain ovat hyväksyttävän rajoilla, maat ja maapeto virhe (jos oikein luin).Tiedän, että iso S:n edustama yritys ei salli maat ja maapeto-sanoja samassa ristikossa ja tällainen linjanveto on asiallinen tai tyhmä, ihan riippuen kokonaisuudesta.
Olavi Kivalon kommentti on minusta lähempänä tavallisen ratkojan mielipidettä asiasta. Tai ihan tavallista ratkojaa nämä asiat tuskin kiinnostavat pätkääkään. Moni muu asia ajaa ratkontakokemuksessa nämä lakoon.
13. Marco Poloinen23.5.2009 klo 18:50
Ansiokkaasti asiaa valottavia näkemyksiä. Minullekin passaa mieluummin hyvä-huono-asetelma kuin sallittu-kielletty-asetelma. Ratkottaviksi valitsemissani ristikoissa ei tämän asian kanssa ole tarvinnut tuskailla. Mutta siihen valintaan on tämäkin asia vaikuttanut.Palaan vielä jälkiäni takaisin: Kaikista tässä säikeessä mainituista "vihjesanapareista" on TAIN/TAAIN mielestäni huonoin. Kumpikin tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä yhtä takimmaisena olevaa. Kyse on saman sanan äänneasun vaihtelun mukaisesta kirjoitustavasta. Siis SAMA SANA ja SAMA ASIA. Monikossa sentäs lukumäärä muuttuu. Ja yhdyssanassa tarkoitus.
14. RA23.5.2009 klo 20:28
Rajanveto, kuinka samanlaisia sanoja voi odottaa ristikosta löytyvän, kiinnostaa kyllä tavallistakin ratkojaa. Onhan tietääkseni varsin yleisesti ratkojien tiedossa, että "samaa sanaa" ei saisi olla kahta kertaa. Kun sama, samantapainen sana alkaa ratkoessa tulla toista kertaa, tottahan siinä hämmentyy, että on itse ratkonut jotakin väärin.
Tässä taannoin oli samassa ristikossa sanat SETTI ja SETIT. Enpä ole vieläkään varma, olenko ratkonut oikein; ekan vihje oli SARJA, tokan JUMALIA.
Minusta tuossa yllä olevissa kommenteissa on hyvin haarukoitu ratkojillekin tiedoksi, mitä voi olla ihan laatijankin laittamana. Eikä vain omana ratkontavirheenä.
15. Eki23.5.2009 klo 20:50
Ratkojat ovat nähneet esim. Seuran ristikoissa saman sanan jopa kolmeen kertaan (näin täällä on kerrottu). Liekö moni sitä edes huomannut. Jos on, eikö tule mieleen, että tuo on sallittua. Ei kovin moni ole ristikoiden sääntöihin perehtynyt tai niitä edes nähnyt.Konkreettinen esimerkki. Useammin kuin kerran on minulle tarjottu ristiokoita tyyliin "Olet suosikkini, Erkki Vuokkila! Nyt päätin kokeilla itse laatimista. Missä lehdessä tämä julkaistaan?" Sitten ristikosta löytyvät kaikki mahdolliset virheet, mitä voi keksiä. Tällöin tulee mieleen, mitkä olivat ne asiat, jotka saivat hänet ihailemaan ristikoitani, jos hän ei arvostanut sen ja sen säännön noudattamista (sukunimen väärin kirjoittaminen on sivuseikka eikä vakiojuttu mutta kuvaa sekin jotakin).
Niitä todellisia virheitäkin nimittäin riittää. Ja sitten asiavirheet päälle.
16. kp23.5.2009 klo 21:07
Tässä taannoin oli samassa ristikossa sanat SETTI ja SETIT. Enpä ole vieläkään varma, olenko ratkonut oikein; ekan vihje oli SARJA, tokan JUMALIA. tässä tapauksessa ei ole sama sana, SETTI>sarja SETI>farao voisi myös olla jumala. faaraot oli jumalia auringon poikia, ainakin niin uskoivat
17. RA23.5.2009 klo 21:16
OK. Ehkä liioittelin ns. tavallisen ratkojan tietomäärää. Tuo "ei samoja sanoja"-periaate on kyllä mielestäni varsin yleisesti tunnettu! Muut laadinnalliset seikat eivät juurikaan.Minusta kaiken kaikkiaan julkaistuissa ristikoissa on suoranaisia virheitä varsin vähän. Oikeastaan yllättävänkin vähän, kun ottaa huomioon monesti varsin lyhyen ajan, millä ristikko siirtyy laadinnasta lehden sivulle.
18. Eki23.5.2009 klo 21:36
Sanoisin että jokaisesta ristikosta löytyy virhe, jos otetaan jokaisen ratkojan näkemys asiasta ja ynnätään kaikki yhteen.
19. 023.5.2009 klo 21:45
Eki. Kun alan täyttää ristikkoa, niin ei tule mieleenikäänensimmäisenä alkaa tutkia, että onko ristikossa virheitä.
Kyllä sitä ensiksi epäilee itse täyttäneensä väärin, jos
jossain mättää. Kyllä se usein on siellä täyttäjäpuolella.
20. jeps23.5.2009 klo 22:09
Epäilen, että tavallinen ratkoja hämmentyy, jos ristikosta tulee eteen sama sana toistuen. Luulen, että sanojen toistumattomuus on ainoa sääntö, minkä tavallinen ratkoja olettaa ristikossa olevan. (toisena ehkä sen, että sana pitää olla perusmuodossa)Mutta jos sama sana on niin, että toistuu yhdyssanan osana, niin tavallinen ratkoja ei enää tuota osaa paheksua. Ei myöskään enää silloin, jos saman sanan merkitys on täysin eri. Jos jossain on (joulu)kuusi niin hyvin voi olla toisaalla 6.
Tiedän, että tavallinen ratkoja käsittää tuon ristikon sanaston niin, että jokaiselle sanalle annetaan yksi paikka. Kahdella pallilla istuvia sanoja ei hyväksytä.
Mutta on väärin, jos kahdella täysin eri sanalla on samat kirjaimet samassa järjestyksessä kuten kuusi (puu) ja kuusi (numero), että 'puu' saa viedä esiintymisoikeuden 'numerolta', jos ero selkeästi vihjeellä ilmaistaan.
Silti selvyyden vuoksi parempi, että tuollaisetkaan sanat ei toistu samassa ristikossa.
Taain ja tain ovat niin sukulaissanoja, vaikka niissä ero onkin, että ne samassa ristikossa katsotaan karsaasti, jos vihjekin on liki sama. Liikaa suvun pönkittämistä ja varaamalla paikkoja samalle suvulle.
Taimmaisessa ja taaimmaisessa on sama juttu, että ratkojan mielestä on sama sana samalla merkityksellä - vain kirjoitustavassa ero. Takimmaisessa k alkaa jo hämärtää kysymystä, onko kysymyksessä sama sana, vaikka merkitys sama onkin. Mutta tuossa jossain kulkee se veteen piirretty viiva, minne säännöt tavallinen ratkoja määrittelisi.
21. RA23.5.2009 klo 22:20
RATKOJA ja RATKOVA samassa ristikossa? Tai joku vastaava, jossa ero on tokavika kirjain J/V. Edellinen on substantiivi, kuvaa identiteettiä ja vastaa kysymykseen mikä tai kuka. Jälkimmäinen on adjektiivi ja kuvaa tekemistä.
Virhe vai vain ei-suositeltava?
22. Jaska23.5.2009 klo 22:56
Montako näistä voisi olla ristikossa olematta virhe: asua, asuttu, asutus, asunto, asumus, asuma, asuja, asuva, asukki.
23. 023.5.2009 klo 23:15
RATKOJA ja RATKOVA. En ole pitänyt näistä vaihtoehdoistaristikoissa, jossa toiseksiviimeinen on piilokirjain.
Varsinkaan silloin, jos kysymyksessä on kuva.
Mikäli ruudussa on sana esim. "toruva", niin laitan siihen
esim. "moittiva. Kuva, joka esittää tekemistä, on aina
mietinnän ja harmin paikka. Muuten laitan ja-päätteen.
24. iso S23.5.2009 klo 23:20
"Mielenkiintoisesti iso S kääntää toisten mielipiteen päälaelleen." Niin, minun päälaellani tai pikemminkin sen alla on joskus/usein yleisestä mielipitestä poikkeavia näkemyksiä.Saman sanan toistumisen vierastamisessa erehdyin perusteluissa. Mieleeni on iskostunut "meidän firman" melko tiukka linja tässä asiassa ja muinainen sääntöjen prototyyppi, malli Voipio, johon Marco Poloinen viittasi 23.5.2009 klo 15:56. Hyvösen ja Vuokilan evoluutioversiossa pykälä 10 kuuluu "Ratkaisusana saa olla yhdessä ristikossa vain kerran."
Säännön epämääräisyys on siis vie suurempi kuin muistin. Siinä ei oteta kantaa siihen, onko sanan esiintyminen yhdyssanan osana ollenkaan esiintyminen. Ekin suvaitsevasta linjasta päätellen ei ole. Maan lisäksi ristikossa saa olla säännön estämättä maapeto, maakotka, maatila ja kp:n luvalla maamyyrä, vaikka sen nimi onkin nykyään kontiainen.
Aikaisempi mielipiteeni myötäili kuvittelemaani "virallista" kantaa, joka nyt paljastuikin vain joidenkin tahojen tukemaksi linjaksi. Oma todellinen mielipiteeni sijoittuu jonnekin suht tarmokkaan välttelyn tienoille. En olisi suosittelemassa ilmiön vapaata rehottamista, mutta en täyskieltoakaan.
Säännöissä ei puhuta monikkomuodoista mitään. Pykälässä 12 vain mainitaan että ratkaisusanojen tulee olla perusmuodossa. Lieneekö sitten jostakin kieliopin syövereistä johdettavissa se että monikko on myös perusmuoto? Jos toistumattomuutta tarkastaa koneellisesti, ohjelmalla joka kohtelee sanoja vain merkkijonoina, sanan yksikkömuodon ja monikkomuodon esiintyminen samassa ristikossa ei paljastu. Tain/taain-analogialla ne ovatkin eri sanoja ja sääntöjen hiljaa vaieten sallimia?
Setti ja Setit ovat kp:n kuvaamilla vihjeillä hyväksyttäviä. Ei kuitenkaan vielä sillä perusteella että Seti oli farao koska yhdestä ei saa monikkoa, mutta näitä setiä oli ainakin kaksi, Seti I ja Seti II.
25. RA23.5.2009 klo 23:21
0, tarkoitin, että molemmat sanat ovat samassa ristikossa. Sekä ja- että va-päätteinen.
26. 023.5.2009 klo 23:31
RA. Ei muistaakseni ole eteeni tullut samassa ristikossa.Siinä tapauksessa ei hyvä.
27. Eki24.5.2009 klo 00:11
"Suht tarmokas välttely" on oikein hyvä termi tähän kohtaan.Muuten, jumala nimeltä Seth eli Set on myös olemassa. En silti pidä monikkoa SETIT hyvänä tuossa merkityksessä. En lähde tuomitsemaankaan.
28. Henry24.5.2009 klo 02:14
Kirpuissa on tehty päätös, että saman rakaisusanan toistuminen aukeamaristikossa ei ole virhe. Päätös perustuu siihen, että tuommoista tapahtuu lähes joka ristikossa, ja korjausyritykset yleensä huonontavat alkuperäistä laadintaa.
29. RA24.5.2009 klo 02:49
Henry, hyvä tietää. Eipä tarvitse sitten ratkojana olla ymmällään ja yrittää keksiä jotain muuta ratkaisua kuin SE SAMA SANA, joka toisaalla jo on ristikossa.Tuommoista ei kyllä tapahtu kokemukseni mukaan läheskään joka ristikossa. Minusta noin tapahtuu erittäin harvoin. Ratkojana en usko väitettäsi alkuunkaan.
30. qwer24.5.2009 klo 02:50
Voi näitä pieniä piirejä. Laatija - varsinkaan - sanarislaatija ei tee virhettä. Senhän varmistaa suuri joukko koeratkojia. Kuinka pääsee koeratkojaksi? Hyvillä suhteilla olettaisin. Pystyykö koeratkoja elätämään itsensä näillä tuloilla?
31. Eki24.5.2009 klo 10:02
Tuonhan on Henry ennenkin kertonut. Noudatin vain hänen toivettaan, mistä täällä mielellään puhutaan ja mistä ei.Kustantajien väleillä on siis suuria eroja. Edelleenkin sanon, että oikeat asiavirheet ja suuret kömmähdykset (risteävillä sanoilla eri kirjain risteyksessä, sana ei sovi ollenkaan tms. tms.) ovat selkeitä virheitä, jotka hankaloittavat ratkontaa ja pilaavat ratkojan fiiliksen. Ristikkolehdissä tällaisia lienee aika vähän. Noita "virheitä" on sitten jokaisessa lehdessä, koska jokaisella kustantajalla on omat vaatimukset/vapaudet ja jokaisella laatijalla itselleen vielä omat vaatimukset itselleen.
Jaa, lienee kustantajia, joilla ei ole mitään vaatimuksia, ostavat vain tavaraa laatijoiksi itseään nimittäviltä ja panevat lehteen? Tämä on olettamus eikä kohdistu mihinkään kustantajaan, jonka voisin tai haluaisinkaan nimeltä mainita.
32. jpq24.5.2009 klo 11:12
Henry: ei se mitään jos vihjeet on silti tasokkaat en ota kantaa siihen näkemättä.ps. varsinkin jos helpot tavoitteenne eli se rajaa sanojakin jo aika hyvin.
33. Taata24.5.2009 klo 11:49
Mukavaa, että Ekikin on tullut asialinjalle ja katsoo kokonaisuutta arvosteluissaan eikä ole tuollainen höyrypää kuten eräät. Helpompi tulla toimeenkin ihmisten kanssa.
34. Eki24.5.2009 klo 12:31
"Tullut asialinjalle". Selvä.
35. JTak24.5.2009 klo 14:16
>Kirpuissa on tehty päätös, että saman rakaisusanan toistuminen >aukeamaristikossa ei ole virhe. Päätös perustuu siihen, että >tuommoista tapahtuu lähes joka ristikossa, ja korjausyritykset >yleensä huonontavat alkuperäistä laadintaa.No ei voi sanoa, että "tapahtuu" aivan kuin se ei riippuisi laatijasta ollenkaan. Halutessaan toiston välttäminen on ihan yksinkertaista ja jopa huomattavasti helpompaa kuin aukeaman kokoisen ristikon laatiminen.
Kuinkahan moni ratkoja tietää, ettei 3-kirjaimisia ratkaisusanoja saisi käyttää (paitsi ratkaisulauseissa)? Tuskin kovin moni riviratkoja tietää? Tämän säännön rikkomista ei kuitenkaan nykyään taida harrastaa enää kukaan, sillä eikö Wirenkin ole siirtynyt jo vähintään 4-kirjaimisten käyttäjäksi?
36. Eki24.5.2009 klo 14:23
Jos jossain julkaistaan ristikko, jossa on 3-kirjaiminen tai 3-kirjaimisia sanoja ja ristikko on muuten hyvä, en minä ajattele, että "ristikossa oli virhe".Jos kustantajalla on säännöt, jotka on kerrottu laatijalle ja siihen kuuluu ehdottomasti, ettei saa olla 3-kirjaimisia sanoja, silloin ristikossa voinee sanoa olevan virhe ja se joudutaan korjaamaan.
37. RA24.5.2009 klo 15:16
Voiko siis tiivistää näin: Varsinaisia virheitä ovat VAIN kirjoitusvirheet ja asiavirheet. Kaikki muu on sitten makuasioita, sopimuskysymyksiä ja suotavuutensa riippuvaista ristikon muusta tyylistä ja luonteesta.Heh. Kuvaristikkosääntöjen viimeinen sääntöhän tuon jo sanookin: Säännöistä voidaan poiketa, mikäli...
Opetus: Ratkojana voi ja saa narista erinäisistä seikoista, mutta ei pidä mennä niitä varsinaisiksi virheiksi nimittämään.
38. Eki24.5.2009 klo 15:24
Niin, nämä ovat minun mielipiteitäni. Ne ovat muotoutuneet, kun olen toiminut ensin avustajana ja sitten kohta 25 vuotta ristikoiden tilaajana ja käsittelijänä ja toimittajana. Pidän virhettä voimakkaana sanana eikä se palvele muuten hyvää ristikkoa.Mutta on aika hullua, jos vaikka kaksi suurta ja menestyvää ristikkolehtifirmaa sanovat kumpikin toisillaan olevan runsaasti virheitä (itsellä varmaan vähemmän, kummankin tapauksessa).
39. Jyrs Kuur24.5.2009 klo 15:47
Mielestäni sanan "virhe" käyttö muussa kuin eksaktissa merkityksesä on virhe, eikä ristikoiden laadinta liene eksaktia tiedettä. Mieltymysten ja hyvän maun rajat puolestaan ovat usein epämääräisiä ja muuttuviakin. Tässä pätee vähän sama juttu kuin "mieliaiheessani", ristikkokeskustelun eettisissä säännöissä. Nullum crime sine lege.
40. Auroran pappa24.5.2009 klo 16:09
Oletteko tutustuneet sellaisen lehden ristikoihin, kun Suur Keuruu.Siinä on paljon kolme kirjaimisia ja jopa 2 kirjaimisia sanoja
muissakin kohdissa kuin kuvista lähtevissä lauseissa.
Kyllä TAIN ja TAAIN on mielestäni ihan eri sana, koska siinä on
kirjaimiakin toises 4 ja toises viis.
41. Eki24.5.2009 klo 16:15
Lehtimiehet Oy toi 80-luvulla uuden ristikkolehden (muistaakseni Ristikkomestari nimeltään), jossa oli alkuun hieman erilaisia ristikoita. Niissä oli enemmän peräkkäisiä piilokirjaimia ym. ym. Suht pian lehden ristikoiden linja muuttui perinteisemmäksi. Käsitin, että olivat liian radikaalisti erilaisia tavallisiin kuvaristikoihin verrattuna.Olivat se silti omalla tavallaan aika mukavia. Erilaisuushan ei ole lähtökohtaisesti pahasta (pikemminkin nykyiset lehdet muistuttavat liikaa toisiaan). En minäkään niitä kyllä kauan olisi varmaan jaksanut ratkoa.
42. Ryyti24.5.2009 klo 16:40
Missä tuota ristikkosäännöt kirjaa myydään?Tietämättömyyteni vuoksi olen joutunut ilman tulemaan toimeen.
43. kp24.5.2009 klo 16:58
ei kait se ole missään kirjallisessa muodossa?
44. Ryyti24.5.2009 klo 17:08
Kyllä täällä niin moni puhuu ihan absoluuttisista järkähtämättömistä ristikkosäännöistä että kai ne paperilla täytyy olla?
45. Eki24.5.2009 klo 17:14
Erkki Vuokila: MMM Sanaristikot (Otava, 2004). Säie, jossa nne kerrotaan, on nyt otettu etusivulle.
46. Jaska24.5.2009 klo 17:16
Mikä se? Säännöt löytyvät kirjallisessa muodossa ainakin meidän kirjahyllystämme omana lukunaan kirjassa Sanaristikot. Tekijä Erkki Vuokila, kustantaja Otava, julkaisuvuosi 2004, kuuluu sarjaan Mitä Missä Milloin kansalaisen tietokirjat.
47. Ryyti24.5.2009 klo 17:30
Täytyy tutustua teokseen jahka sellaisen jostakin löydän.Monta ristikko kirjaa ja opasta on hyllyssä ja monen miehen tekemää mutta tuosta en ole kuullutkaan.
48. Ryyti24.5.2009 klo 18:07
Itse kun laadin sääntöjä on paljonkin omassa päässä (sekä ylhäältä annettuja) ja parhaani mukaan niitä yritän noudattaa mutta en liian tiukkapipoisesti,joskus vaan haluaa jonkun sanan johonkin paikkaan ja sitten voi joutua jostakin säännöistä joustamaan.Ja joskus sitä ei vaan huomaa ennenkuin lehden näkee että olisi tuon voinut tehdä paremminkin..Jotkut säännöt ovat tietysti paikallaan muuten varmasti ratkojat loppuisivat kun menisi liian vaikeaksi.
Mutta kun ratkon ristikoita en kyllä sääntöjä tuijota,mielestäni jokaisella laatijalla saa ja pitää olla oma tyyli.Sehän on vain piriste monesti jos sääntöjä rikotaan,joskus voi löytää jonkun mukavan sanan vaikkapa vähän hassun huudahduksen ristikosta,sellaisen jota ei ehkä itse nynnyyttään ole ristikkoon laittanut,se on vain iloinen yllätys minulle ratkojana.
Enkä kurtista yhtään otsaa jos joskus on joku ihan oikea virhekkin esim. monikkovihjeellä yhtä kappaletta tarkoittava vastaus tms..Ei kyllä ota päähän yhtään eikä hidasta ratkomisintoa.Sitten ehkä vähän harmittaisi jos menisi joskus
joku ristikko ihan jumiin virheen takia,mutta kyllä senkin antaisin anteeksi laatijalle,enkä sittenkään tulisi tänne sillä asialla ketään tuomiolle laittamaan.
Joskus näyttää että ristikonlaatijan työ on tarkempaa kuin aivokirurgin työ.Pilkun viilaus,kenelle siitä on iloa.
49. kp24.5.2009 klo 18:28
Ryyti puhhuu assiita.
50. Eki24.5.2009 klo 18:29
Mielenkiintoinen suunnanmuutos kp:ltä, jota Taata taisi kutsua höyrypääksi tuolla aiemmin,
51. kp24.5.2009 klo 18:32
noista virheistä. emmehän me potilasta ole tappamassa kuin on vaara tuolla kirurgilla
52. kp24.5.2009 klo 18:35
taata saa selkäänsä jos on nuin sanonu :)
53. kp24.5.2009 klo 18:35
mutta jos positiivinen höyrypää?
54. jpq24.5.2009 klo 23:01
JTak: sanoisin on vähintään 4 eli mitä olen sen laatidintoja katsellut näin on en ole edes itse tietoisesti nähnyt tuota 3 kirjaimisten aikaa. sitä paitsi mielummin 3 kirjaimisiakin otan (jos olisin tehtäviä ostamassa) kun jatkuvasti samoja sanoja.
55. jpq24.5.2009 klo 23:11
tosi noloa kirjoitusvirhe edellä.:)kp: onko heitä?
56. si-tee-raaja24.5.2009 klo 23:16
Sääntösäikeestä:Lähettäjä: Taata 6.8.2006 klo 21:38
Näinhän se on taiteessakin. Mestarit saavat antaa sään-
nöille piut ja paut!
Lähettäjä: Eki 6.8.2006 klo 21:43
Taata. Suomessa on paljon laatijoita, joilla jokaisella on oma linjansa. Onko se sitä parempi, mitä enemmän laatija antaa säännöille piut ja paut?
Lähettäjä: kp 6.8.2006 klo 21:45
Siinäpä kinkkinen kysymys. Kuka on tarpeeksi mestari
saadakseen venyttää sääntöjä. Ja jos venyttää kaiken aikaa
sääntöjä, ja vetoaa joka kerran jujuun, niin onko siinä enää
mitään järkeä. Selvää pässinlihaa muuten, mutta poistetaan
tuo "porsaanreikä", eli kohta 21.
57. Jaska25.5.2009 klo 00:08
Onko 6.8. 2006 ymmärrettävää suomea kirjoittanut kp sama kp, joka nykyään kirjoittaa usein sekavasti ja oikeinkirjoitussäännöistä piittaamatta? Luulen, että on. Onko hän siis mielestään nyt tarpeeksi mestari suomen kielessä voidakseen surutta rikkoa kielen sääntöjä?Luotettakoon laatijan itsekritiikkiin ja jätettäköön kohta 21 edelleen voimaan. Kustantaja päättää julkaisusta ja ratkojat mahdollisesta mestariudesta - tai poropeukaloisuudesta.
58. Henry25.5.2009 klo 01:29
Hyvässä ristikossa on oleellista ratkojan kokema elämys, säännöillä ei sinänsä ole merkitystä. Varsinkin Kirpun edeltäjässä Ristipistossa rikottiin sääntöjä oikein urakalla, ja ne kokeilut saivat ratkojilta suurimmat aplodit.
59. ,-viilari28.5.2009 klo 19:56
Itse koen, kuten monesti tällä palstalla olen todennutkin,ärsyttävänä sen, että vihje on virheellinen tai epälooginen. Esimerkkeinä monikkojen käyttö käsitteistä, jotka ovat yksiköllisiä, kuten INTIT, olympialajeja-VIISIOTTELUT, matemaattisia suhteita - PIIT.Myös silloin protestoin, kun vihje toteutuu ratkaisusanan kohdalla vain epätodennäköisesti, esim ARABEJA- IMAAMIT.
60. Jaska28.5.2009 klo 20:17
Viisiottelu ei ole vain yksiköllinen sillä perusteella, että niitä on (ollut) muitakin kuin ns. nykyaikainen. Yleisurheilussa on sekä naisten että miesten viisiottelu ollut nykyaikaisten olympiakisojen ohjelmassa, antiikin kisoissa oli oma pentathloninsa.
61. RA28.5.2009 klo 22:46
INTIT on myös jokapäiväisestä kielenkäytöstä tuttu monikkomuoto: "Jokos on intit käyty?"Samaan tapaan kuin "Jokos on koulut käyty?". Vaikka puhuttaisiinkin vain yhdestä ainoasta koulusta tai koulutuksesta.
62. Pete29.5.2009 klo 02:21
Tulipa vaihyeeksi täytetty Ekin ristikko Metrosta ja taas tuli ihmeteltyä, miksi vaivautua. Noinkin pieneen ristikkoon oli ängetty sekä HAKA ja HAAT. Muutenkin nuo Ekin nimissä julkaistut ristikot ovat täynnä erisnimiä, tuossakin kolme suoraan allekkain ja yksi/kaksi niiden kanssa vielä ristiin. Eki voisi ihan hyvin tunnustaa, että noissa ei ole muuta käsityötä kuin pohja ja ehkä muutama pitkä sana ja kuvitus, muu laadinta on tehty suoraan jollakin ohjelmalla. Jos joku haluaa tuon tehdä löytyy tuolta arkistosta, linkki -www.sanaristikot.net/ristikot/nayta_flash.php?fil e=metro/09/090528
HH pelkäsi jossakin, että ilmaisristikot syövät lehtien myyntiä, niin eipä nuo minusta ole positiivista mainosta Sanarikselle. Vaikka esim. Pitkälän ristikoista pidänkin, niin jääpä silti Pelikaanit nykyisin kaupan hyllyyn.
63. Eki29.5.2009 klo 02:26
Tuo on kömmähdys, jos on sama sana yksikössä ja monikossa. Käsin on laadittu, ei ohjelmalla. Jos noita tutkii pitemmälä aikavälillä, sen kyllä huomaa.
64. Jukkis29.5.2009 klo 09:04
Minusta tuo on ihan hauska keksintö, että samassa ristikossa on oven sulkemisväline HAKA ja sitten on aidattujen alueiden kuva, josta tulee HAAT. Nehän on kaksi ihan eri asiaa. Miten ihmeessä tuosta voi ottaa minkäänlaista pattia?
65. Eki29.5.2009 klo 09:49
Kyllä tuo sääntörikkomus on. Jos HAKA-sanan vihje olisi futisseura, se olisi hieman lievempi tai jos jos HAAT-sanan vihje olisi keksijöiden suista. Mutta jos tuo olisi pohjana koko tuotannon haukkumiselle, niin pienestä on kiinni.Tällaisten helpohkojen ristikoiden tekemisestä ei ennen ole saanutkaan paljon haukkuja, mutta Paksun lopettaminen laukaisi haukkumakierroksen. Se on täysin ymmärrettävää, kun vaihtelevien ristikoiden ja tehtävien tilalle monen makuun liian helppoja ristikoita. Mielenkiintoista nähdä, miten Passelin käy. Metron ristikot kyllä uppoavat "tavalliseen kansaan" eli ovat hyvää mainosta Mustan ja Passelin ystäville.
66. otv-a29.5.2009 klo 10:23
haka ja haat, en edes huomannut, kun ristikon ratkaisin erottajan ja postitalon välillä, mukava kun oli jotain tekemistä ruuhkassa. olisi ollut lehdessä isompikin ristikko, senkin olisi ehtinyt tehdä.miten niin ilmaisristikot, kai niidenkin laadinnasta maksetaan?
67. Eki29.5.2009 klo 11:18
Ilmaisristikot = netissä julkaistavat ristikot (Metro on kyllä lehtenäkin ilmainen)
68. otv-a29.5.2009 klo 11:28
haloo, yritin olla vitsikäs.
69. Eki29.5.2009 klo 11:29
Auts.
70. kp29.5.2009 klo 11:45
tervetuloa porukkaan. vertaa Akaa ristikko. muuten tulee 1.6.
71. Eki29.5.2009 klo 11:50
Ollaanko me nyt samaa porukkaa? Mitä meillä on yhteistä?
72. kp29.5.2009 klo 11:50
mokat? :)
73. kp29.5.2009 klo 11:51
vitsi
74. kp29.5.2009 klo 11:54
tosiasia on kun paljon tekee (minäkin tänä vuonna) niin roiskuu.
75. Eki29.5.2009 klo 11:59
Jos laatija luulee, että pystyy yhdellä ristikolla miellyttämään kaikkia, elelee unelmissaan. Kaikista kommenteista pitää kuitenkin ottaa oppia ja pyrkiä sisällössä aina vain parempaan. Vihonviimeinen tapa on alkaa haukkua ratkojaa mielipiteestään.
76. RA29.5.2009 klo 12:11
Ylempänä useammallakin suulla todettiin, ettei SETTI ja SETIT samassa ristikossa ole virhe. Nyt todetaan, että HAKA ja HAAT samassa ristikossa on sääntörikkomus. ??
77. SA:n intendenttiosasto29.5.2009 klo 12:18
RA 28.5.2009 klo 22:46:""INTIT on myös jokapäiväisestä kielenkäytöstä tuttu monikkomuoto: "Jokos on intit käyty?"
Samaan tapaan kuin "Jokos on koulut käyty?". Vaikka puhuttaisiinkin vain yhdestä ainoasta koulusta tai koulutuksesta.""
Puhekielessä SA-int tai "Intti" on edelleenkin Suomen puolustusvoimien synonyymi.
Montako "inttiä" Suomessa on mielestäsi.
78. RA29.5.2009 klo 12:26
Ei tässä minun mielipiteestäni tai laskukyvystäni ole ksysymys. Perustelin vain tuota monikkomuodon mahdollisuutta puhekielessä esiintyvällä sanalla. Onhan ristikoissa ratkaisusanoina paljonkin arkikieltä.
79. SA:n intendenttiosasto29.5.2009 klo 12:33
Puhekielessä mennään käymään "jenkkilässä", mutta moniko on käynyt useissa "jenkkilöissä"?
80. RA29.5.2009 klo 12:35
Pesonen: intti ark. sotaväki, varusmiespalvelus, armeija. Intti on siis muutakin kuin vain ja ainoastaan Suomen puolustusvoimien synonyymi.
81. SA:n intendenttiosasto29.5.2009 klo 12:43
Onko sotaväkiä ja armeijoita montakin Suomessa ja montako varusmiespalvelusta yleensä suoritetaan?
82. ,-viilari29.5.2009 klo 12:58
Rakkaalla (?) lapsella on monta nimeä, Pesosen tuntemien lisäksi voin mainita mm harmaat, Suomen raskas, köyhis,Suomen suurin urheiluseura jne. Yhtä samaa ja ainoaa ne kaikki tarkoittavat. Eivät useat nimet tee käsitteestä monikollista.
83. Jaska29.5.2009 klo 13:03
INTIT kelpaa ristikkosanaksi. Sitä voidaan käyttää synonyymina käsitteelle "yksilölliset varusmiespalveluajat." Koviksessa voi käyttää vihjettä OMOT.
84. RA29.5.2009 klo 13:07
Ikäluokasta vajaat 70% suorittaa varusmiespalveluksensa. Sen yhden ainoan ja saman intinkö ne käy? :-D
85. Eki29.5.2009 klo 13:11
Tämä INTIT on minusta hyvä esimerkki. Itse käytän sitä, "jos on pakko". Eli se on passiivisessa sanastossa, mutta saattaa sieltä pulpahtaa esiin, koska jokaisella sanalla on päässäni tietty arvo. Yksittäisen sanan ohella myös alueen kokonaisuus on tärkeä. Laatijan pitää luottaa intuitioonsa ja tähtäin on, että "kohtuullisella vaivalla minimimäärä ratkojia ärsyyntyy". Kyllä jokaisesta ristikosta kuitenkin valitettavaa löytyy. Pientä joustoa puolin ja toisin, eikö niin?On sitten pahempiakin monikkoja ja etenkin niille huonoja vihjeitä.
86. Eki29.5.2009 klo 13:15
Niin, piti vielä sanoa, että tuo Jaskan selitys, jota tukee RA:n hakema Pesos-sitaatti, on sitten se vihjeityksen lähtökohta.
87. eak29.5.2009 klo 13:18
Muutaman kerran näillä sivuilla olen vieraillut - ja joitakin viestiketjuja luettuani en voi olla ihmettelemättä. Mikä teitä monia oikein kalvaa? Kateus? Jotkut henkilöt tuntuvat moittivan toisiaan ikään kuin moite olisi henkilökohtaisista. Monia yllä mainitsemianne virheitä en minä osaa suoranaisina virheinä pitää, en millään. Setti ja setit, kuten haka ja haatkin eri merkityksessä mielestäni menettelevät - vaikka sitten olisi lisäksi futisseura Haka kolmantena hakana.;))
Tuosta INTIT-sanasta... Kieliopillisestihan on oikein sanoa esimerkiksi: "Eri paikkakunnilla käytävät intit eivät periaatteessa poikkea toisistaan lainkaan." Tuossa tapauksessa yksikkömuodon käyttö olisi virheellinen; ei armeijaa aivan yhtä aikaa monella paikkakunnalla käydä. Jos taas vihjesanana on KÄYTÄVIÄ, koen ratkaisusanan INTIT kyseenalaisena, mutta... niin... Jaa-a...
Mielipideasioita monet jo käsittelemistänne asioista ovat.
88. SA:n intendenttiosasto29.5.2009 klo 13:25
Lähettäjä: RA 29.5.2009 klo 13:07"Ikäluokasta vajaat 70% suorittaa varusmiespalveluksensa. Sen yhden ainoan ja saman intinkö ne käy? :-D"
Ikäluokasta vajaat 70% suorittaa yhden varusmiespalveluksen. Montako "inttiä" ne näin ollen käy?
89. RA29.5.2009 klo 13:32
Tuhansia.
90. SA:n intendenttiosasto29.5.2009 klo 13:33
EAK: "Eri paikkakunnilla käytävät intit eivät periaatteessa poikkea toisistaan lainkaan."Eri paikkakunnillakin on se sama ja ainoa "intti", mikä Suomesta löytyy. Eli "intin" voi käydä monellakin paikkakunnalla, mutta monia "inttejä" ei löydy hakemallakaan tästä maasta.
91. SA:n intendenttiosasto29.5.2009 klo 13:39
Lähettäjä: RA 29.5.2009 klo 12:35Pesonen: intti ark. sotaväki, varusmiespalvelus, armeija.
Pesosessa on virhe. Sotaväki ja armeija ovat ok selityksiä "intille", mutta varusmiespalvelu ei.
92. SA:n intendenttiosasto29.5.2009 klo 13:40
po. varusmiespalvelus
93. SA:n intendenttiosasto29.5.2009 klo 13:43
Pesoselle lähettävät tällaiset terveiset kaikki Suomen armeijan intendenttiosastot.
94. kp29.5.2009 klo 13:44
"Laatijan pitää luottaa intuitioonsa ja tähtäin on, että "kohtuullisella vaivalla minimimäärä ratkojia ärsyyntyy".Ehkä hyvä määrä 10%?
95. kp29.5.2009 klo 13:45
siis sadasta kymmenen.
96. eak29.5.2009 klo 13:53
Mitenkäs tuon mainitsemani lauseen voisi yksikössä sanoa?Yksi henkilö ei voi suorittaa varusmiespalvelustaan prikulleen samaan aikaan monella eri paikkakunnilla, eivätkä kaikki suomalaiset pojat voi mitenkään käydä armeijaa yhdellä ja ainoalla Suomen paikkakunnalla.
Sekoittuvatko mielessäni nyt sotaväet ja niiden eri yksiköt sun muut toisiinsa...? Ymmärrän toki, että Suomella on vain yksi armeija, mutta kovin monelta paikkakunnalta mahdollisuus armeijan käymiseen löytyy. Ajattelin asiaa tuossa ylhäällä ennen kaikkea kieliopillisesti, mutta myös käytännössä...
97. ,-viilari29.5.2009 klo 13:54
"on sitten pahempiakin monikkoja ja etenkin niille huonoja vihjeitä". Kerro Eki inhokkisi, minulla se on ehdottomasti PIIT, kun vihje tarkoittaa ympyrän säteen ja kaaren suhdetta.
98. Eki29.5.2009 klo 14:01
PIIT on muuten niin hyvä sana, esim. harava kuvassa.En minä inhokkiani halua sanoa. Yleisestikin ottaen yritän suhtautua sanoihin ilman liikaa paatosta. Jos tutkin omien laatijoiden tai kilpailevien lehtien tuotoksia, ei niitä kannata suurennuslasilla syynätä. Toki paljon korjaillaan omista ja manaillaan vieraiden tyhmyyttä, mutta pitää löytyä ymmärrystä moniin laatijoiden tekemiin ratkaisuihin, varsinkin jos kokonaisuus toimii.
Tietysti ärsyttää laatijan huolimattomuus, laiskuus tai taidon puute, siis jos virhe tai heikkous olisi ollut helposti korjattavissa. Kaikkein mieluimmin se korjaus pitäisi tehdä jo laatijan työn yhteydessä. Mitä myöhempään vaiheeseen muutos menee, sitä alttiimpia ollaan vielä pahemmille heikkouksille, todellisille virheidenvirheille.
99. ,-viilari29.5.2009 klo 14:15
PIIT ei ole pakkosana, ja sen voi vihjeyttää loogisestikin.On ehkä pakkosanoja, mutta ei k o s k a a n pakkovihjeitä!
100. -29.5.2009 klo 14:40
Erehdyttävästi Puolustusvoimien omillakin sivuilla sotketaan intti ja varusmiespalvelus:-http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=908
101. kp29.5.2009 klo 14:56
näyttää että vellit ja puurot on menneet sekaisin
102. eak29.5.2009 klo 15:05
En malttanut katsoa yllä olevaa linkkiä, sillä kiirehdin ruoanlaittohommiin, mutta mietinpä äsken vielä tuota inttijuttua...Kovin monet ei-kirjakielen sanat ja sanonnat ovat niin vakiintuneita puheissamme, ettei niitä tule aina kovin tarkkaan pohdittua. Mieleeni tulivat esimerkiksi sanonnat "käydä armeija", käydä sotaväki", "käydä intti", mutta "suorittaa varusmiespalvelus", "suorittaa..." Rupesi hymyilyttämään jälleen kerran tämän ihanan kielemme moninaisuus - ja mutkikkuus.;) Kivaahan näitä joskus on pohtia, mutta mielelläni itse ainakin ratkon ristikoita kuin ristikoita; vain todella pahat virheet minulla silmään pistävät.
103. RA29.5.2009 klo 15:44
SA:n intendenttiosasto on hyvä ja lopettaa vässyttämisen. :-D
Aivan varmasti ja ylivoimaisesti eniten intti-sanaa käytetään, kun tarkoitetaan henkilökohtaista varusmiespalvelusta. Ei suoranaisesti sotaväkeä tai Suomen puolustusvoimia. Olipa intin kanssa käytetty verbi mikä tahansa.
Ei Pesosessa eikä puolustusvoimien linkissä ole virhettä.
104. Jaska29.5.2009 klo 17:00
Sana intti on lähtöisin sanasta intendenttiosasto (intendentuuri). Se on instanssi joukkojen huoltoa varten. Eri maiden puolustus(hyökkäys-)voimilla on myös intendentuurit. Sanaa voidaan siis käyttää luontevasti pluraalissakin. Sekin on peruste hyväksyä myös INTIT. Julistankin nimimerkin SA:n intendentuuri siitä käydyn kielenhuollollisen kiistelyn häviäjäksi, kunniakkaan pistetappion ylivoimaiselle vastustajalle kärsineenä.
105. Libero29.5.2009 klo 20:08
Vässytin minäkin tästä inttiasiasta 7.6.2006 kello 19.34. Nimimerkki SA:n intendenttiosasto on mielestäni puolustanut tuossa edellä ansiokkaasti suomen kieltä ja sen ihastuttavaa ominaislaatua. Kun kolmisen vuotta sitten sepustin mielestäni hyvät perustelut yksiköllisen muodon käyttämisen puolesta, niin silloin kuulemma minä intin ja opetin kielioppia sellaisille, jotka kieliopin hallitsevat. Koska ristikonlaatijat tarvitsevat intti-sanaa toisinaan myös monikollisena, niin he käyttävät sitä, vaikkei se olisi ihan oikeinkaan. Pesosessa ja Kielosessa monikkomuoto esiintyy taivutusmallissa jotenkin rutiininomaisesti, sillä yhtään esimerkkiä monikollisen muodon käyttämisestä ei sanakirjoissa ole. Tästä syystä rohkenen arvella, että kielenhuollon apulainen on epähuomiossa jatkanut taivutusmallia eikä ole osannut omatoimisesti lopettaa yksikön illatiiviin.
Kun Juice on kaiketi kerran käyttänyt inttejä sanoituksessaan, niin sen jälkeen yksikkömuodon puolesta puhujat ovat auttamatta alakynnessä. Ja kun Juicen rinnalle asettuu Jaska globaaleine viitekehyksineen, niin henkeni pelastamiseksi heilutan jo nyt varuiksi valkoista lippua.
En ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan arkikielisesti inteistä, vaikka olen paljon kaikenlaista kuullutkin. Vasta tältä palstalta olen inteistä lukenut. Kokemukseni mukaan ihmiset ovat puhekieltäkin käyttäessään melko johdonmukaisia.
RA: Mistä on peräisin varma tieto, jonka mukaan intti-sana tarkoittaa ylivoimaisesti eniten henkilökohtaista varusmiespalvelusta?
106. Libero29.5.2009 klo 20:11
Po. puolestapuhuja...
107. Jukkis29.5.2009 klo 20:44
Kuka keksii järkevän lauseen, jossa "intti" tarkoittaa jotain muuta kuin varusmiespalveluksen suorittamista?"Tarja Halonen on intin ylipäällikkö."
"Suomen intti ja Neuvostoliiton intti sotivat jatkosodassa."
"Ajattelin mennä inttiin töihin kapiaiseksi."
No ei. Siis ei ainoastaan "ylivoimaisesti eniten", vaan "pelkästään".
108. Libero29.5.2009 klo 21:05
Kun intti-sana siis tarkoittaa pelkästään varusmiespalveluksen suorittamista, niin nuoret miehet menevät suorittamaan varusmiespalvelustaan eli menevät inttiin. He eivät mene suorittamaan varusmiespalveluksiaan eivätkä mene intteihin...
109. Marco Poloinen29.5.2009 klo 21:47
Sen verran "yksille napeille tehty" olen minäkin, että liityn yksikön puolustajiin. Jokainen varusmiespalveluksen suorittanut on käynyt 'armeijan' eli 'intin'. Intin käyneistä saa kyllä rakennettua monikon, jolla on moninaiset kokemukset eri aselajeista ja joukko-osastoista. Mutta että Suomen Intit?! Hieman ontuvalta tuntuu myös Jaskan perustelu eri maiden intendenttiosastoilla. Monessako valtiossa armeijan (varusmiespalveluksen) kutsumanimeksi lienee vakiintunut 'intti'?
Tuosta intti-sanan esiintymistiheydestä tuskin on tilastoja, mutta jos sen käyttökerrat eri tarkoituksissa kyettäisiin laskemaan, niin epäilemättä tulos olisi Jukkiksen (ja RA:n) arvion mukainen. Sanalla tarkoitetaan kuitenkin tietyn järjestelmän (armeijan) läpikäymistä, eikä jokaisen omaksi eroteltavaa, erillistä ja monikoitavaa asiaa.
110. Jukkis29.5.2009 klo 22:09
Tässähän ollaan kyllä yhden Suomen kielen oikeasti syntyperäisillekin vaikean asian äärellä, eli kongruenssin.Kumpi on oikein:
Matin ja Pekan varusmiespalvelus meni hyvin.
Matin ja Pekan varusmiespalvelukset menivät hyvin.
Kumpikaan ei tunnu oikealta. Ekassa on se vika, että ei ne käyneet samaa varusmiespalvelusta, vaan kumpikin kävi omansa. Toisessa taas on vikana se, että ei ne kumpikaan monta varusmiespalvelusta käyneet, vaan kumpikin kävi yhden.
En minä ainakaan osaa sanoa, kumpi noista on oikein. Ison suomen kieliopin pykälästä 1311
scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1311
löytyy minusta perustelu kummallekin vaihtoehdolle.
Ja kun laitetaan intti varusmiespalveluksen paikalle:
Matin ja Pekan intti meni hyvin.
Matin ja Pekan intit menivät hyvin.
Kumpi oikein?
111. Jukkis29.5.2009 klo 22:13
Ai helkuta, "Suomen kielen". Kyllä nyt hävettää.
112. Pena29.5.2009 klo 22:23
No ei Suomen kieltä tarvitse hävetä!Matti ja Pekka kävivät intit ja päättivät jossain vaiheessa perustaa ristikkolehdet?
113. Maikki29.5.2009 klo 22:30
Intti on myös imperfektimuoto verbistä intää > väittää itsepintaisesti. Ihan sivuhuomautuksena vain, kun huomasin Jukkiksen kaivanneen jotain muuta merkitystä sanalle 'intti'Ja hän intti sinnikkäästi vastaan
114. Jukkis29.5.2009 klo 22:45
Maikki, juu tietysti, vaikka en kyllä tommoista hakenut, vaan nimenomaan tuon armeijaan viittaavan intti-sanan käyttöä.Mutta näköjään intti tarkoittaa myös sellaista, jolle varmana voi käyttää monikkoa. Eli koiraa, joka on saanut kansainvälisen muotovalion arvon. Noita inttejä on useita.
115. Marco Poloinen29.5.2009 klo 22:59
Kongruenssista en tiedä, mutta minusta intti vertautuu (asevelvollisuuden suorittaneiden) puhekielessä ihan suoraan armeijaan:Matti ja Pekka ovat (läpi-)käyneet intin/armeijan.
Matti ja Pekka ovat intissä/armeijassa, ei inteissä(-än)/armeijoissa(-an)
116. Maikki29.5.2009 klo 23:00
Niin näyttää olevan!
117. RA29.5.2009 klo 23:23
Heittoni intti ~ varusmiespalvelus perustui vain siihen, etten muista juuri koskaan kuulleeni käytettävän sanaa muussa merkityksessä. Siis niin, että sillä todella tarkoitettaisiin Suomen armeijaa / Suomen sota- tai puolustusvoimia.'Armeija'-sana on monimerkityksinen: 'Armeija' on sota-, puolustusvoimat, Suomessa Suomen armeija, Suomen puolustusvoimat, koko se organisaatio ja vahvuus, joka pitää sisällään paljon muutakin kuin sillä hetkellä intissä olevat.
Mutta arkikielessä 'armeija' on varusmiespalvelus; Kun 'mennään armeijaan', niin kyllä sillä viitataan liki aina määrämittaiseen varusmiespalvelukseen - ei varsinaisesti Suomen puolustusvoimiin ja koko organisaatioon. Jos joltakin inttiin menevältä kysyttäisiin, että "MIHIN sinä menet, kun sanot meneväsi armeijaan/inttiin", niin veikkaanpa, että vastaus olisi, että "suorittamaan sen varusmiespalveluksen".
Siis: Arkikielessä sekä intti että armeija ~ varusmiespalvelus.
118. marjukka29.5.2009 klo 23:38
Jukkis:"Matin ja Pekan varusmiespalvelus meni hyvin".
"Matin ja Pekan varusmiespalvelukset menivät hyvin".
Molemmat ovat mielestäni oikein - vain vivahde-ero erottaa ne. Ekassa on kysymys varusmiespalveluksen suorittamisesta yleensä - vertaa esim." Matin ja Pekan koulu meni hyvin". Tarkoittaa siis koulunkäyntiä. Tokassa taas on kysymys enemmänkin henkilökohtaisista varusmiespalveluksista; vertaa esim. "Matin ja Pekan koulut menivät hyvin". Siis opinnot ja tekemiset siellä koulussa. Puhekielessä sanotaan vielä, että Matin ja Pekan varusmiespalvelukset meni hyvin!
Pääasia kuitenkin, että hyvin meni!
119. Marco Poloinen29.5.2009 klo 23:53
Vaikka puhutaan samasta asiasta, puhutaan silti eri asiasta. Minulle intti/armeija on ennemminkin se järjestelmä/paikka/tila, kuin se 6-11kk varusmiesaika. Voin kyllä sanoa, että olen suorittanut varusmiespalvelukseni, mutta vähemmän luonnolliselta tuntuu sanoa, että olen käynyt inttini.
120. marjukka30.5.2009 klo 00:08
Marco:En tiedä mistä päin Suomea olet kotoisin, mutta meilläpäin sanotaan kyllä, että on intin käynyt - tarkoitetaan sillä nyt sitten järjestelmää/paikkaa/tilaa tai aikaa.
121. Marco Poloinen30.5.2009 klo 00:15
marjukka,jos vähänkään olet lueskellut ylempänä olevia kirjoituksiani (esim. 21.47), olet varmaan myös huomannut minun käyttäneen ihan samanlaista sanontaa. Kyse onkin omistusliitteestä. Intti on minusta jotain enemmän kuin varusmiespalvelus; minun varusmiespalvelukseNI, mutta ei minun inttiNI.
122. eak30.5.2009 klo 00:17
Jahas... Vielä täällä inttijuttua...;) No, enpä saanut ainakaan minä ketään kääntämään tuolla ylempänä mainitsemaani esimerkkilausetta yksikkömuotoon... Olen kylläkin miettinyt minäkin välillä inttiä ja sotaväkeä ja varusmiespalvelusta ja armeijaa, ja siihen tulokseen olen tullut, jotta lienee tapauksia, jolloin monikkomuoto on - vaikka sitten hampaat irvessä - hyväksyttävä. Vai mitä sanotte, jos toimittaja kirjoittaa juttuunsa seuraavan pätkän:
"Kolmospojista kaikki suorittivat varusmiespalveluksensa eri paikkakunnilla. Poikien kokemuksista päätellen intit eri puolilla Suomea ovat kuitenkin periaatteessa ihan samanlaisia, vain palvelusajan loppupuolella tuntui eroja ilmaantuvan. Matin kokemukset inttiajastaan olivat kuulemma pelkästään hyviä, kun Olli ja Pekka taas kertoivat palvelusaikansa sujuneen vasta inttiajan loppupuolella kommelluksitta. Ollin ja Pekan varusmiespalveluksissa ei vastaavasti suoranaisesti eroja voinut havaita..."
Olli ja Pekka eivät siis voineet suorittaa yhteistä varusmiespalvelusta, eikä kukaan kolmosista voinut käydä inttiä siten, että olisi koko ajan kiertänyt paikkakunnalta toiselle. Joko siis edes joissakin tapauksissa monikkomuoto INTIT/VARUSMIESPALVELUKSET voitaisiin täällä hyväksyä? Aina sanaa ei voi edes ajatella käytettävän yksikössä: "Eri paikkakunnilla käyty intti ei miehestä tuntunut lainkaan raskaalta." EI siis noin, sillä armeijaa ei käydä juosten paikkakunnalta toiselle. Huh...
123. marjukka30.5.2009 klo 00:27
Marco,anteeksi - jos en heti ymmärtänyt. Minullakin on oma käsitys tästä teidän poikien koulusta - jääköön tällä palstalla nyt kertomatta. Sen voin sanoa, etten minäkään siihen omistusliitettä laittaisi. Syy voi olla eri kuin sinulla.
124. Marco Poloinen30.5.2009 klo 00:53
eak,
minähän täällä vain enää INTIN ;-) Ja pitäydyn osaltani noissa puolenyön kahtapuolen kirjoittamissani mielipiteissä.
marjukka,
onhan se nykyisin tyttöjenkin koulu. Ja typeriä jätkiäkin näyttää uutisista päätellen riittävän ...
125. marjukka30.5.2009 klo 01:02
Marco,Siis tyttöjenkin koulu - kyllähän minä sen tiedän, mutta eivätkö nämä naispuoliset "koulukkaat" sitten ole typeriä - vai onks´tää joku poikien oma juttu? Siis tämä intti(hulluus)? Tarkoitan, että mitä maanpuolustuksella on tekemistä (melkein) toisessa maanosassa? Vai onko sillä mitään väliä?
126. Marco Poloinen30.5.2009 klo 01:16
marjukka,minunkaan mielestäni tämä palsta ei ole oikea paikka "syiden" (= puolustus-yms.politiikan pohtimiseen. Typeryydellä tarkoitin tuota oikeudessa käsiteltyä Kainuun prikaatin juttua.
127. marjukka30.5.2009 klo 01:20
Marco,Asia selvä ja piste.
128. jpq30.5.2009 klo 01:33
intti minusta ei voi olla monikossa eikä varusmies palvelukaan oikein. En sitten tiedä mitä mieltä kielitoimisto on.
129. Eki30.5.2009 klo 02:24
Loppukaneetti: toisten mielestä intit on virhe, toisten ei.
130. Timppa30.5.2009 klo 02:26
Vrt. sivari/sivarit...;)
131. RA30.5.2009 klo 02:46
Juupa. INTTI/INTIT-tiimoilta mukavaa keskustelua! Enemmänkin näitä tällaisia sanojen maisteluita lukisi ja näihin osallistuisi. Mitä ristikkosanoihin tulee, niin ,-viilari kirjoitti viisaita:
"Lähettäjä: ,-viilari 29.5.2009 klo 14:15
PIIT ei ole pakkosana, ja sen voi vihjeyttää loogisestikin.
On ehkä pakkosanoja, mutta ei k o s k a a n pakkovihjeitä!"
Ymmärsin tuon (ja olen jopa ihan ite tuota ennenkin ajatellut) niin, että vihje ja ratkaisusana ovat kokonaisuus. Tietty sana huonosti muotoillulla vihjeellä on väärin, virhe tai ainakin plääh. Täsmälleen sama sana täsmällisemmällä vihjeellä on ok.
132. tonimikael30.5.2009 klo 03:29
No entäs sitten, kun vaikka lukiolaisia pyydetään kirjoittamaan lapulle, että mikä onkaan lukion jälkeen seuraava elämän etappi, ja suurin osa pojista kirjoittaa lappuun, että INTTI. Ja kun opettaja yhteenvetoa asiasta tekee (laskee eri vastaukset yhteen), jo on kumma, jos hän tekee virheen monikoidessaan INTTI-sanan. Minä en sitä tee tässä, pelkään että joku suuttuu mulle. :)
133. Jukkis30.5.2009 klo 08:34
Hyvä esimerkki yksikkö vai monikko -kongruenssiproblematiikasta tämän päivän Hesarissa:hs.fi/fingerpori/1135246340844
134. Marco Poloinen30.5.2009 klo 11:41
Hmm... oli hieman ennalta-arvattava tuo Fingerpori tänään. Muuten olen sitä mieltä, että ko. sarjakuva on näinä päivinä julkaistavista ja näkemistäni (ilmestyy myös SS:ssa) reilusti sanaseppomaisin. Hyviähän on eri perusteilla.En kehtaa suuttua Tonille, mutta ehdotan sille opettajalle, että muodostaa ennen monikointia yhdyssanan INTTILAPPU ;-)
Mikäli 'inttiä' pidetään täsmällisenä 'varusmiespalveluksen' synonyyminä, se kelvatkoon monikossa siinäkin tarkoituksessa. Minulle ne eivät merkitse täsmälleen samaa, vaikka molempia käytetäänkin saman asian tiimoilta.
Ekin "loppukaneetin" sanojen välistä olen aistivinani hienoisen viittauksen "paljon melua tyhjästä" -lausahdukseen. Ei tässä nyt ihan rystyset valkeana ole tullut pilkkua viilattua, onpahan vain mukava välillä puljata tuon kielen ja käsitteiden kanssa. Lopputuloshan useimmiten tahtoo olla vähintään kaksimielinen. Asiaa, ja sen vierusta, on joka tapauksessa valotettu eri puolilta. Ja mitäs setvimistä kaikkien hyväksymissä päivänselvyyksissä olisi?
(Tai siis ei olisi, jos k a i k k i hyväksyisivät... ;-) )
135. Eki30.5.2009 klo 11:57
En tarkoittanut olla ivallinen. Keskusteluna tämä on ollut tosi hyvä, jos ei ota liian vakavasti ja antaa asioiden hieman riidellä, jos jonkun pitää.Muutamilla ratkojilla on missio parantaa sanastoa mieleisekseen. Toivottavasti he eivät kokonaan turhaudu ristikoihin, vaikkei missio kaikuisikaan koviin laajalle laatijapohjassa. Kyllä muutoksia on tapahtunut, heidänkin ansiostaan.
Kaiken kaikkiaan siis: keskusteluna hyvä mutta muutospaine edelleen aika pieni.
136. Marco Poloinen30.5.2009 klo 12:17
Kuten jossain tuolla "ylempänä" sanoin, minulla ei "omiksi" valitsemissani ristikoissa ole ollut tämän säikeen käsittelemissä asioissa ongelmia. Tuskin turhaudun jatkossakaan, sillä luotan vahvasti tekijöiden positiiviseen kunnianhimoon ja vastuullisuuteen. Ja "kurkottamiseen" reilussa 21§-hengessä!
137. -30.5.2009 klo 15:59
Poloisella on missio
138. Marco Poloinen1.6.2009 klo 01:13
Wikipedia: "Missio on yhdessä arvojen ja vision kanssa osatekijä yrityksen strategian määrittelyssä."Uusi suomen kielen sanakirja: "Missio; evankeliumia julistava laaja tempaus, suurtapahtuma".
Ei ole Poloisella missiota. Poloinen on vain aikoinaan 16-kesäisenä kokenut äkkirakastumisen suomen kieleen ja koettanut ihan omasta halustaan pitää suhdetta lämpimänä. Harrastuspohjalta, täälläkin.
Jäi vielä ajatusten rakosiin pyörimään tuo eak:n 29.5. klo 13.18 lanseeraama lause " "Eri paikkakunnilla käytävät intit eivät periaatteessa poikkea toisistaan lainkaan." Ja 30.5. klo 00.17: "No, enpä saanut ainakaan minä ketään kääntämään tuolla ylempänä mainitsemaani esimerkkilausetta yksikkomuotoon..."
Okei, tahdonpa koettaa - hieman soveltaen. Onko kieliopillisesti tai asiallisesti väärin sanoa "Intin koulutuskokonaisuus on on eri paikkakunnilla periaatteessa samanlainen"? Vrt. "Peruskoulun käyminen on mahdollista eri paikkakunnilla". Hybridi kai tuo on, mutta onko se kelvotonta kieltä?
Varusmiespalvelukset minä olen osaltani kelpuuttanut monikoksi alunperinkin, inttejä vierastan edelleen ja perusteluja on "ylempänä" vähän siellä sun täällä.
139. Marco Poloinen1.6.2009 klo 13:00
Repostellaanpa vielä vähän. Esim. näin: "Intin koulutuskokonaisuus on usealla eri paikkakunnalla periaatteessa samanlainen". "Peruskoulun käyminen on mahdollista usealla eri paikkakunnalla" jne.
140. jpq1.6.2009 klo 15:06
Marco Poloinen: oletko nähnyt outo valo "kuvan" jossa jossa kerran jalkarynä jne niin tuokin on aikas sanaseppoa.:)
141. eak2.6.2009 klo 00:18
Marco, nuo sinun kirjoittamasi lauseet ovat kieliopillisesti aivan oikein. Kysymys onkin ennen kaikkea sanoista, lauseen muodostamisesta, sanajärjestyksestä - ja tällä kertaa etenkin intti-sanan käytöstä monikossa. Yllä kirjoittamaani "toimittajan" pätkään kirjoitin sanat tietyssä järjestyksessä yrittäen näin korostaa sekä yksikkö- että monikkomuotojen käyttöä tietyissä tilanteissa, kuten sanajärjestyksenkin vaikutusta suomen kielessä.Jos sanomme mainitsemaasi esimerkkiä noudattaen: "Peruskoulun käyminen on mahdollista usealla eri paikkakunnalla", tarkoitamme luonnollisesti, että monilla eri paikkakunnilla lapsilla on mahdollisuus sen koulunsa käymiseen. Jos taas aloitamme lauseen: "Useilla eri paikkakunnilla käytävä peruskoulu on mahdollista...", mieleen saattavat tulla kysymykset: "Miten? Millä tavoin? Käymällä kahtena päivänä viikossa englannin tunneilla naapurikunnan koulussa ja liikuntatunneilla sadan kilometrin päässä?" Toisessa esimerkkilauseessani vaihdoin tarkoituksella paikkakunnat paikkakunniksi ja käyminen-sanan käytävä-sanaan. Ja vielä noista eroista: "Erot eri paikkakunnilla käytävien peruskoulujen kesken voivat olla yllättävänkin suuria." Ei tuossakaan lauseessa yksikön käyttö luontevalta tunnu, ei muuttamatta hieman sanoja ja sanajärjestystä.
"Minä menen aamuyöllä metsään etsimään mustikoita."
Voimme aloittaa yllä olevan lauseen millä lauseen sanalla tahansa - ja vivahde-ero lauseitten kesken on huomattavissa... Rikas on tämä rakas suomen kielemme!
142. eak2.6.2009 klo 00:36
Tulipa tuossa muuten vielä hauskalla tavalla mieleeni miettiä peruskoulunkin käymistä Suomessa...Jos ristikossa joskus törmään vihjesanaan KÄYTÄVIÄ, kirjoitan ratkaisusanaksi hyvällä mielellä PERUSKOULUT - jos se tilaan tuntuu sopivan. Vaikka Suomella on vain yksi peruskoulujärjestelmä ja vaikka jokainen lapsi suorittaa yhden ja ainoan, sen oman peruskoulunsa, sanana peruskoulu voi aivan hyvin esiintyä myös monikossa.
143. Marco Poloinen2.6.2009 klo 00:53
En minäkään yöuniani näiden monikoiden takia menetä (siis ratkoessa - täällä roikkuessa usein osan ;-) ). Oli miten oli, jotenkin mielekkäämmälle minusta näiden pohtiminen on tuntunut kuin kp:n kanssa sanasuman päällisiä taisteleminen. Ja yrittänyttähän ei laiteta, vai miten se nyt oli...
144. ,-viilari3.6.2009 klo 10:54
RA: Eilen TV:ssä oli mainospätkä "Yhteensattuvat"-ohjelmasta, jossa kaveri lausahti: "Jätin vaimot ja lapset kotiin .. kun painelin kapakkaan..". Ei puhekielen ilmaisuista pidä mennä johtamaan yleisiä totuuksia, tuosta tapauksesta esimerkiksi, että puhujalla olisi useita vaimoja kotonaan.Vihjevirheistä vielä. Eräässä ristikkolehdessä (palautuspäivä edessä) oli samalla sivulla peräti kolme virheellistä vihjettä.
Kiikarikiväärillä tähtäilevästä hepusta tuli TRAP, särkikalan ( toutain ?) kuvasta tuli LOHI ja vihjesana LYKÄTÄ tuotti ratkaisuksi sanan SIIRTYÄ.
Tällaiset eivät oikein kohota nautinnon astetta.
145. RA3.6.2009 klo 14:23
Juu, ei. Monikkomuoto lauseessa ei tietenkään aina tarkoita, että yhdellä ihmisellä olisi ko. asiaa monta. Määrä/henkilö selviää asiayhteydestä. Mutta se, että jotakin on yhdellä vain yksi, ei tee sanasta vain yksikössä mahdollista.Siteeraan tuolta Sanasuma-säikeestä: "sanasumalla ei tarkoiteta mitään. se ei ole yhtikäs mikään. kaikki muut voi olla sumassa mutta sana ei milloinkaan."
Tämä idea siirrettynä intti/intit-pähkäilyyn: INTIT ei tarkoita mitään. Se ei ole yhtikäs mikään. Kaikki muut voivat olla monikossa (armeijat, puolustusvoimat, varusmiespalvelukset, puolustuslaitokset, varuskunnat), mutta INTTI ei milloinkaan.
146. RA3.6.2009 klo 14:28
SANASUMAakin mahdottomampi ilmaus olisi sitten INTTISUMA?! :-D
147. just3.6.2009 klo 15:52
Mielenkiintoinen monikointi tuli vastaan Omakoti-lehden ristikossa: TAMPERETTA TEOS (6).Ratkaisuaikaa on jäljellä, vilkaistaan varovasti
_http://www.suunnittelu-delta.fi.client.kotisivut. com/asiakas/jjristikko/ristikko_omakotiliitto.asp? rstid=1161&rstkuva=delta262009142018
148. Jukkis3.6.2009 klo 16:06
Hiukka helpommin:_http://20.fi/2156
149. lisää mielenkiintoisuuksia3.6.2009 klo 16:31
USA:ASSA, MAAOSA ja JOSIPIN KAIMOJA :(
150. Jukkis3.6.2009 klo 16:44
Turhaa repostelua. TAMpERETTA TEOS ja JOSIPIN KAIMOJA ihan OK. Muut vihjeisiin lipsahtaneita painovirheitä.
151. -3.6.2009 klo 16:53
niin. siinä on kuitenkin laatijalle selittämistä kun omakoti lehden lukijat ihmettelee josko laatijalla virhe.
152. JTak3.6.2009 klo 17:24
Tamperetta teos ja Josipin kaimoja ovat kaiken lisäksi päällekkäiset sanat ristikossa. Josipin kaimojen viimeisestä lähteekin alaspäin MORSETTAA ja sen viereisenä SAARI. Samassa kulmauksessa myös RAAM. MIEHIÄ. Tähän asti luulin, että tuon nimisiä oli kirjassa vain yksi.Oikean alanurkan 4x4 aukio lienee ollut vaikea laadittava, sillä sinne on eksynyt vain kolme hyvää ristikkosanaa ja viisi vähän heikompaa.
153. RA4.6.2009 klo 22:28
Kysymys on sanojen -JA/-VA-lopuista. Kuinka yhtäpitävä vihjeen ja ratkaisusanan tulisi olla niin, että ratkoja jo vihjeestä voi päätellä, loppuuko sana -JA vai -VA?Esimerkki helposta ristikosta: Vihje SAAPUJA > TULIJA, vihje SATTUVAT > OSUVAT. Ratkojan dilemma on nyt se, että risteyskohta on juuri tuossa J/V-kirjaimen kohdalla;
- 'tuliva' ei ole mitään, mutta i-kirjaimen kohdalla olevaan sanaan kävisi yhtä hyvin myös e
=> siis: joko tuleVa ja osuVat tai tuliJa ja osuJat
Yhtä kaikki - jompi kumpi vihje vihjaa päätteen osalta "väärin". Vai onko tämä virhe vai makuasia...? Helpoissa liki virhe? Vaikeissa jopa hyvä kikka?
154. Jukkis4.6.2009 klo 22:35
Nyt kyllä jäi hämäräksi, että mikä se mahdollinen "hyvä kikka" tällaisessa ratkojaa ärsyttävässä epämääräisyydessä voisi olla.
155. RA4.6.2009 klo 23:04
En minä tiedä. Halusin asiasta mielipiteitä ja kokemuksia. Siksi kysyin.
156. Henry5.6.2009 klo 00:50
Laaturistikossa ei saa olla duaalia, kahta mahdollista ratkaisua. vihjeen v tai j ei riitä kertomaan, mikä vastaussanan pitäisi olla. Ristikko pitää voida laatia niin että ongelmaa ei ole.
157. tonimikael5.6.2009 klo 02:21
Jos V/J on piilokirjain, vihjeitän sen usein yhdyssanavihjeellä.Esim.
SISÄÄN- -> OSTAJA (yhdyssanan osahan hyvin harvoin voi olla -VA-päätteinen, joissain vakiintuneissa sanoissa voi olla, muuten kieliopillisesti väärin)
158. ,-viilari6.6.2009 klo 16:16
Tulin tässä ajatelleeksi, miten useat sanat tuntuvat aivan kököiltä(peräti virheellisinä) monikkomuotoisina. Esimerkiksi käyvät esim. tunnetilaa ilmaisevat sanat. Tunnemme sympatiaa, sääliä,yhteenkuuluvaisuutta, intoa, inhoa jne. Aina yksikössä, vaikka tuntijoita on useita.
En ole muistaakseni havainnut tämäntyyppisten sanojen monikkoja juuri muualla kuin ristikoissa.
KOMMENTOI