KESKUSTELUT > RISTIKOT > MINKÄLAISET "EVÄÄT" SELLAINEN LAATIJA(?)

1780. Minkälaiset "eväät" sellainen laatija(?)

kp19.7.2005 klo 18:22
Pitääkö tämä paikkansa?
Eväillä tarkoitan sitä laatijan aikoinaan saamaa
oppia, jonka "oppi"-isä on antanut.
2. ö19.7.2005 klo 18:37
En osaa vastata, mutta Josef Stalin sai pappiskoulutuksen.
3. RA19.7.2005 klo 19:15
Enpä osaa vastata minäkään, mutta tuntuisi pikkuisen oudolta, ellei minkäänlaista kehitystä vuosien varrella tapahtuisi. Olkoonkin sitten ollut vaikka kuinka nero se oppi-isä aikoinaan.

Aika harvat (tämäntapaiset) asiathan pysyvät muuttumattomina vuosia tai vuosikymmeniä; Se, mikä oli hyvää viisi vuotta sitten, voi olla tänään aika kelvotonta. Se, mikä toimii hyvin nyt, ei ehkä olisi toiminut vuosia aikaisemmin. Eikä välttämättä toimi, kun elellään taas eteenpäin.
4. V-R19.7.2005 klo 19:28
Yhdyn täysin säikeen aloittajan aforismiin.

Sellaiset sivut kuin tekijä

Vihjeet kuin Vuokilalla.

Vastineet, kuin Veuralla.
oho?!

Minkä nuorena taitaa, sen vanhempana unohtaa.
5. JTak19.7.2005 klo 20:47
Tottakai laatijan pitää kehittyä jatkuvasti. Muutenhan tehtävät olisivat samanlaisia vuodesta toiseen?
6. ö19.7.2005 klo 20:50
En ymmärrä tätä keskustelua. Ristikot ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Monet laatijat ovat kehittäneet omintakeisen tyylin.

Kuka sellaiset eväät on antanut ja pannut käyntiin näin hienon kehityksen?
7. tonimikael19.7.2005 klo 20:52
V-R:
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa unohtaa.
8. KP19.7.2005 klo 21:01
Onko niin. että oppilas tulee oppi-isäänsä paremmaksi,
vai onko kunnioitettava aikoinaan saamaa perintöä (eväitä)?
9. RA19.7.2005 klo 21:06
Hyvä kp, eivät nuo ole millään lailla toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
10. RA19.7.2005 klo 21:23
Kysymys ei taida myöskään olla mistään absoluuttisesta 'paremmuudesta'.

Oppi-isä on voinut olla oman aikansa paras. Oppipojasta voi tulla oman aikansa paras. Mutta tuskinpa niin, että toteuttaa vain oppi-isän ideoita.

Kunnon oppi-isätkin tuon yleensä ymmärtävät ja opettavat opetuslapsilleen ihan ensimmäisten oppien joukossa.
11. iso S19.7.2005 klo 21:29
Oppilaan pitäisi kunnioittaa oppi-isäänsä siten ettei tulisi ainakaan paremmaksi? Sillä tavalla päästään aina vaan huonommaksi. Aika itsekäs sellainen oppi-isä, joka tätä haluaa.

Periaatteessa alalla kuin alalla oppilaalla on paremmat mahdollisuudet kuin oppi-isällä, kun kaikkea ruutia ei tarvitse keksiä itse. Pääsee aloittamaan kehityksen vähän korkeammalta tasolta ja vankemmalta pohjalta. Oppilaan lahjoista ja ahkeruudesta riippuu, meneekö aikanaan yli opettajan tason vai jääkö alle.

Jotkut huimapäät kyseenalaistavat vanhat opit ja kokeilevat uutta. Muutamat näistä luovat jotain hienoa ja ennennäkemätöntä. Useimmat kapinalliset luovat huonoa ja toivottavasti uudelleenkokematonta.

Paljon tietysti riippuu siitäkin, ketkä rupeavat tai otetaan oppi-isäksi. Ei tämäkään ole aina ihan tuulesta temmattu ajatus: ne ketkä pystyvät, tekevät. Ne ketkä eivät pysty, opettavat. Ottakaa nyt opiksi kun setä neuvoo :)
12. Antti Skyttä19.7.2005 klo 22:44
V-R!

Mikähän lienee Sinun elämäsi trauma, kun jatkuvasti päästät suustasi (koneestasi) tuollaisia möläytyksiä (19.7.05 klo 19.28).

Näihin säikeisiin on kautta niiden historian ollut vain yksi todella törkeä kirjoittaja ja se on nimimerkki V-R. Et uskalla/halua/pysty/kykene (choose one) edes kirjoittamaan omalla nimelläsi!!!!!

Sinulla ei ole ollut kertaakaan mitään sanottavaa, olet vain jostakin syystä aina halunnut vittuilla Erkille.

Please, jätä nämä sivut ja sammakoi jossakin muualla. Nämä säikeet eivät kaipaa kaltaisiasi riidankylväjiä.
13. Sakke19.7.2005 klo 22:46
Kyllä V-R:n oikea nimi ja koko stoori on tiedossa.
14. Libero19.7.2005 klo 23:07
ö 19.7.2005 klo 20.50:
"Monet laatijat ovat kehittäneet omintakeisen tyylin."

Tämä on yksi hienoimmista elämää sulostuttavista asioista. On "komiaa"!
15. Antti Skyttä19.7.2005 klo 23:08
Pahan olon puhaltamisen jälkeen itse säikeen aiheeseen.

Minä tutustuin ristikoihin 1950- luvun loppupuolella. Olen syntynyt vuonna 1950, joten olin silloin aika nuori.

Ei silloin ollut mitään oppi-isiä. Jos ja kun sai jostakin käsiinsä ristikon, siihen uppoutui kaikella mahdollisella tarmolla.

Ihailin suunnattomasti I. H. Melasniemeä. En ymmärtänyt aluksi hänen ristikoistaan mitään, mutta pääsin vähitellen perille. Olisiko hän mahdollisesti oppi-isä?

Jossakin vaiheessa alkoi ilmestyä Suuri Ristikko Kilpa. Olihan paljon makeita ristikoita kerralla! Joistakin tykkäsin enemmän kuin joistakin toisista. Yritin imeä juuri noiden ristikoiden parhaimmat ominaisuudet.

Ainakin minulla kävi niin, että minä valitsin "oppi-isät" eikä päin vastoin.

En minä heistä ketään tavannut. Paitsi sitten, kun liityin Sanasepot- seuraan ja tapasin samana päivänä, kesällä 1985 mm. "oppi-isät" Pekka Joutsin ja Erkki vuokilan ja huomasin, että ainakin iän puolesta kumpikaan ei oikein sovi minun oppi-isäkseni.

Minusta oppi-isyys ei ole sellaista, jossa vanhempi kertoo nuoremmalle, mitä tämän tulisi tehdä, niin kuin jotenkin aistin KP:n tämän säikeen aloituspuheenvuorossa.

Varsinkin ristikoissa tuntuu, että kun ollaan kaikki oppimishalukkaita kisällejä, toisiamme ja erityispiirteitämme arvostaen ja halukkaina kehittämään omia ajatuksiamme ja toteutustapojamme, saamme aikaan parhaan lopputuloksen eli vielä entistäänkin nautittavampia ristikoita.
16. RA20.7.2005 klo 00:32
Lähettäjä: Antti Skyttä 19.7.2005 klo 22:44

V-R!

Mikähän lienee Sinun elämäsi trauma, kun jatkuvasti päästät suustasi (koneestasi) tuollaisia möläytyksiä (19.7.05 klo 19.28).


- Kopioin tuon, koska itsekin jo aikaisemmin päivällä jäin miettimään, että kuinkahan suuresta epäoikeudenmukaisuudesta, väärästä kohtelusta tai muusta julmuudesta on kysymys.

Kunnon kritiikiksi tuollaista tyyliä, V-R, on tosi vaikea tulkita.
17. kari kämäräinen20.7.2005 klo 00:38
V-R:llä on alkoholiongelma, kuten hän itse on joskus todennut. Eli joskus voi mennä vähän överiksi. Mutta meidän pitää suhtautua siihen siten, että ongelmat joskus paranee.
18. V-R20.7.2005 klo 03:35
Antti Skytälle.
Emme varmaankaan Antti ole olleet chattiväleissä.
Tämä vinoilu Ekin suuntaan johtuu vain hänen peräänantamattomuudestaan. Kaikki näillä sivuilla vierailleet ovat varmaankin varmaankin huomanneet Ekin inpulsiivisen luonteen
Ekihän on se paras.

Muuten, mikä oli se kiihtymyksen aihe, mistä minua nyt syytetään?
Saa kommentoida
19. ö20.7.2005 klo 08:24
Onpa Antti Skytältä jämäkkä kommentti (19.7.2005 klo 22:44). Hyvä!

Sakke, miten V-R:n henkilöllisyys ja stoori on saatu selville?
20. kp20.7.2005 klo 09:56
Tuossa alla on Antti Skytän mielenkiintoinen piirre tähän
asiaan. Sitäkin voitaisiin pohtia: Minkälaisen perinnön eli
eväät annan/antaisin "idolilleni"? Olisiko ne eväät
"pullamössöä" vai rehtiä suomalaista kaurapuuroa.

"Ihailin suunnattomasti I. H. Melasniemeä. En ymmärtänyt aluksi hänen ristikoistaan mitään, mutta pääsin vähitellen perille. Olisiko hän mahdollisesti oppi-isä"?

- Antti, jos ei ihan oppi-isä, mutta ehkä "imit" ensimmäiset
"maidot" (kiinnostuksen) ristikon tekoon häneltä?
21. ö20.7.2005 klo 10:09
Katsokaa nyt, miten kp meitä johdattelee! Kaurapuuro on "rehtiä suomalaista", mutta pullamössö ei ole saanut minkäänlaista adjektiivia eteensä.
22. ö20.7.2005 klo 10:27
Tarjoaisitko sinä kp evääksi korkealaatuista kansainväliset laatuvaatimukset täyttävää mousse de la croissant'ia vai kaurapuuroa? (Huom. oma käännökseni pullamössöstä ranskaksi)
23. kp20.7.2005 klo 10:34
Kumpaakin olen syönnyt, kumpikin on hyvää, kun himo
niihin iskee...
Ravintoarvoltaan kaurapuuro peittoaa pullamössön.
-Ja toisaalta suomalaisen ristikon perinnöstä puhutaan,
siitä "rehtiä suomalaista".
24. iso S20.7.2005 klo 10:40
Alla vai yllä? Kaikki on suhteellista. Ensimmäinen ajatus oli että kp on ennustaja ja tietää, että alle (kuvaruutua katsottaessa kommentista alaspäin) tulee ilmestymään Antti Skytän mielenkiintoinen piirre. Sitten ymmärsin, että kp näkee keskustelun pinona, missä aikaisempi kommentti on tuoreemman alla.

Normaalin luonnonjärjestyksen mukaan lapset joutuvat hautaamaan vanhempansa ja vanhemmat jättävät perinnön lapsilleen, ei päinvastoin. Sitä pidetäänkin suurimpana suruna mikä ihmistä voi kohdata, jos joutuu hautaamaan lapsensa. Silloin ei paljon perintöä ajatella.

Useimmiten opettajakin on vanhempi kuin "opetuslapset". Siksi opettajalle ei normaalisti anneta minkäänlaista perintöä ja eväätkin syödään itse.

En tiedä varmasti, mutta luullakseni useimmilla laatijoilla on Skyttämäinen historia. Ei ole mitään selkeää, kiinteää opetussuhdetta. Ei joku ristikkoguru kierrä maakunnissa etsimässä itselleen opetettavia. Epäilemättä joku Iisakki-tyyppinen laativa kustantaja ohjaa jonkin verran laatijoitaan, mutta eiköhän jokainen silti ime vaikutteita sieltä sun täältä ilman että käytetty "oppi-isä" (voi olla nainenkin, vaikka ovat laatijoina aliedustettuja) tietää asiasta mitään.

Voipa olla niinkin että huonot laatijat opettavat enemmän kuin hyvät, jos ja kun oppi tulee oman ratkomisen kautta. Hyvin laaditun ristikon ratkominen sujuu luontevasti kuin hengittäminen; siihen ei kiinnitä sen kummempaa huomiota ja jos kiinnittää, niiin ei välttämättä osaa selittää mikä siinä tekee sen hyvyyden. Huonossa ristikossa hengitystä ahdistaa ja on helpommin nähtävissä mistä se johtuu. Opetus: vältänpä moista!
25. Eki20.7.2005 klo 11:53
Tässä säikeessä on tullut paljon hyvää asiaa. Omiakin ajatuksia olisi vaikka kuinka, mutta en tässä vaiheessa ehdi pukea niitä sanoiksi.

Ison S:n viimeiseen kappaleeseen kuitenkin lisäys. Olen huomannut, että huonot ristikot opettavat myös negatiivisesti. "Ai eikö ristikoilta tämän enempää vaadita. Kyllä minäkin sitten yritän." Jostain toki on aloitettava, ja toivottavasti tämä uusi laatija osaa kehittyä yli noiden "esikuvien" ja kohti laadukkuutta.
26. iso S20.7.2005 klo 11:58
No voe riettaannahka, sanoisi Severi Suhonen jos eläisi. Eki on hoksannut minun synkimmän salaisuuteni. Kirjoitin kuitenkin "voipa olla" ajatellen optimistisesti, että joku toinen saattaisi pyrkiä parempaan kuin ne ratkojan silmän ja sieluun tökkääjät.
27. Antti Skyttä20.7.2005 klo 12:16
Mielestäni kaikkein olennaisin pointti liittyy siihen, että sen paremmin laatija kuin ratkojakaan eivät jää paikalleen.

Oppipoika ei saisi pelkästään suoraan tyytyä siihen, mitä oppi-isä kertoo ja opettaa. Olisi tärkeää yrittää omaksua kaikki hyvä, jonka jälkeen aktiivisesti miettiä, miten tästä voi vielä parantaa.

Tuolla pakinaosastolla on kaksi kirjoittamaani juttua kurkottamisesta. Toinen keskittyy kurkottamiseen laatijana ja toinen kurkottamiseen ratkojana. Jos et ole niitä vielä silmitellyt, niin käy läpi, niissä on paljon omia ajatuksiani tähän säikeeseen liittyen.

Nykyisenä salamannopean infon ja emailien ja keskustelupalstojen aikakautena me voimme kaikki muodostaa suuren opettaja/oppipoika- verkoston, jossa jokainen voi toimia (tai ainakin yrittää toimia) molemmissa rooleissa yhtä aikaa.

Jos vielä onnistumme laittamaan kuuntelun ihan aidosti ja kunnolla päälle, saatamme tehdä paljon hyvää suomalaiselle ristikolle ja sen kehittymiselle.

Kunnolla päälle taas minun ymmärtääkseni tarkoittaa sitä, että emme jankuta, vänkää, ivaa, piikittele emmekä yritä laulaa toisiamme suohon eikä mihinkään muuhunkaan upottavaan paikkaan.

Monet meistä voisivat ottaa hyvää oppia iso S:n tavasta keskustella, keep up the good work, big S!
28. iso S20.7.2005 klo 12:30
Kiitos, bigger (yli 10 sentin marginaalilla?) S!

Valitettavasti minulla on klassiset onnellisen elämän perustarpeet: vahva terveys ja heikko luonne. Siksi joskus lankean juuri sellaiseen mihin ei pitäisi. Sanotaan että tekevälle sattuu, mutta ikävä kyllä silloin sattuu muihinkin.

Loma lähestyy hiljalleen ja silloin olen osan aikaa kuuluvuusalueen ulkopuolella. Ei tule hyvää työtä eikä pahaa työlästyttämistä.
29. Eki20.7.2005 klo 12:46
Sekä oppi-isan että oppilaan rooliin olennaisimpana kuuluu avoin mieli. Oppi-isä ei tuputa vaan tarkkailee oppilaan kykyjä ja edellytyksiä ja kuuntelee oppilaan ehdotuksia. Oppilaan ei useimmissa asioissa kannata kuvitella tietävänsä paremmin, mutta oikeissa kohdissa pitää olla tiukkanakin.

Minä olen sitä tyytyväisempi, mitä vähemmän minun tarvitsee "uusia kiinnityksiäni" ohjata. On parempi, jos he itse ovat ristikoista päätelleet, mitä tehdä ja mitä jättää tekemättä.

Pekka Joutsi on jossain mielessä oppi-isiäni (tarkemmin sanoen se laatija jonka ristikoista ehkä eniten tykkäsin oman uran alla) ja Paavo Iisakki Lukkaroinen monien hyvien neuvojen antaja (eniten se henkilö, jolle oppi-isän nimen antaisin, jos sellainen antaa pitäisi).

Antti Skytän kanssa suhteemme 70-luvun alusta 80-luvun puoliväliin (ja miksei siitä eteenpäinkin) on ollut pääasiassa "keskinäistä diggailua". Antti maininnee minut oppi-isäkandidaatiksi lähinnä siksi, että minä siirryin ammattilaiseksi ja hän jäi sivutoimiseksi. Molemmat ovat vaikuttaneet paljonkin toistensa ristikoihin.

Tässä vielä (jälleen) esimerkki musiikkimaailmasta. 70-luvulla odotettiin kuumeisesti kahden sen hetken kovan nimen, Abban ja BeeGeesin, uusia levyjä. Paljastui, että kummankin "vakooja" kävi toisen studiolla tarkkailemassa, millaista musaa ja millaisia soundeja oli tulossa. Hassua kyllä, musiikeissa oli paljon yhteisiä elementtejä, mutta silti kumpikin teki omaa toisistaan erottuvaa juttuaan.

Vaikutteet eivät ole pahasta.
30. Libero20.7.2005 klo 13:45
iso S 20.7.2005 klo 10.40:
"Ei joku ristikkoguru kierrä maakunnissa etsimässä itselleen opetettavia."

Olisi kaikesta huolimatta suotavaa, että joku tuotakin tekisi. "Maakuntamatkat" ovat mitä ilmeisimmin tällä keskustelufoorumilla, jolle toivotan hyvää sietokykyä ja pitkää ikää!

Vaikka tämä säie on nyt laatijoiden käsissä, oppimista esiintyy täällä vastapuolellakin - tai ei esiinny. Nyt minulla on vihdoin viimein Iltiksen ALKUVUODEN VAIKEIMMAN ratkaisu käsissäni ja useiden syvällisten funtsijoiden pitkät keskustelut vihjeistä asialle omistetussa säikeessä. Seuraavaksi minun tulisi tutkia ratkaisusana kerrallaan, mitä kukin vihjeestä on kyseisessä säikeessä todella sanonut. Heikkoa tekee se, etten ole alkuperäistä laatimusta nähnyt.

Maakuntaguru olisi nyt erittäin tervetullut.

Jos ja kun jonakin päivänä pääsen sisälle visaisimmista visaisimpiin vihjeisiin, voin listata tältä foorumilta monta oppi-isää. Tätä joudutte, harmistuksen harmistus, vielä odottamaan.
31. iso S20.7.2005 klo 15:26
Suotavaapa hyvinniinkin suotavaa. Loin kaukoviisaan, sen taaksepäin sojottavan, silmäni katseen menneisyyteen ja näiden nykyisin vaikuttavien ja vaikutusvaltaisten laatijoiden oletettuihin oppivuosiin, olkoot ne edelleen monilukuiset.

Sanaseppojen paikalliskerhot säteilevät omalta osaltaan paikallisgurujen vaikutusta ja tietääkseni toiminta ei rajoitu pelkästään kerhojen sisäiseksi. Vieraileviakin taiteilijoita esiintyy. Laajemmalti on mahdollisuus lyödä päitä yhteen esimerkiksi saman seuran kesätapaamisissa. Niissä on kuitenkin se ongelma että pitää lähteä jonnekin eikä apu ole saatavilla hädän ollessa suurin.

Henkilökohtaisen valistus- ja vuorovaikutussuhteen puuttuessa uskon kuitenkin juuri tämän keskusteluston lyövän eniten kipinää (joskus kirjaimellisesti, mutta tarkoitan nyt positiivisessa mielessä) ja toimivan tiedon tasaajana suuntaan jos kolmanteenkin.

Sanotaan, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Wikipedia yrittää todistaa tuon väitteen vääräksi tietosanakirja-alalla. Siellä uskotaan että yhteinen ponnistus luo tyhjästä timantteja. Ristikkologian puolella nämä keskustelut parhaimmillaan tekevät sitä samaa.

Varsinainen vintturoija on se joka kaiken täällä kirjoitetun luettuaan voi sanoa ettei löytänyt mitään mielenkiintoista eikä mitään mitä ei olisi ennestään tiennyt. Olipa sitten huippulaatija tai kamariratkoja. No, nuo ihmehiipparit ovat toivon mukaan vuodattaneet pohjatonta viisauttaan muiden hämmästeltäväksi ja näin lyöneet ällikällä päähän niitä ketkä luulivat kuuluvansa tuohon kaiken oppineeseen joukkoon.
32. iso S20.7.2005 klo 15:35
Kuten tavallista,vauhtiin päästyäni asia unohtui. Joku viisas esitti taannoin Hesarissa arviointimenetelmän "kyllä sinä osaat" -hengessä. Esimerkkinä piti arvioida, kuinka monta pianonvirittäjää Suomesta löytyy. Minäkin tein joku aika sitten pientä arviointia.

Suomessa on tutkimusten mukaan noin miljoona sellaista ihmistä, ketkä edes satunnaisesti ratkovat ristikoita.

Jos joka kymmenes noista käyttää nettiä, niin määrä on 100000.

Jos joka kymmenes noista on tietoinen näistä sivuista, niin määrä on 10000.

Jos joka kymmenes noista seuraa näitä sivuja kohtuullisen aktiivisesti, niin määrä on 1000.

Jos joka kymmenes noista kirjoittaisi tänne yhtä paljon kuin kymmenen eniten kirjoittavaa, niin olisi siinä lukijoilla tekemistä. Liberoista tulisi höberöitä.
33. Libero20.7.2005 klo 15:50
iso S 20.7.klo 15.26:

Oppia isä kaikki: KAMARIRATKOJA!
34. Matti20.7.2005 klo 16:11
Pitäisi perustaa ratkojaneuvoksen ja laatijaneuvoksen arvonimet! Onhan myös kaiken sortin kamarineuvoksia sun muita.
35. Matti20.7.2005 klo 16:13
ö, Stalin vietti todellakin jonkin aikaa pappisseminaarissa, mutta aika pian hän sieltä häippäsi vähän maallisempiin askareisiin. Ei saanut koskaan valmiin papereita.
36. kp20.7.2005 klo 18:42
"Stalin vietti todellakin jonkin aikaa pappisseminaarissa, mutta aika pian hän sieltä häippäsi vähän maallisempiin askareisiin".
Siinä oppi meni harakoille.
37. Kaitsu21.7.2005 klo 02:27
Tiettävästi Josif Vissarionovitš Dzugasvili opiskeli pappisseminaarissa, mutta sekaantui siellä eräisiin laittomuuksiin ja erotettiin. Myöhemmin hän elätti itseään mm. pankki- ja junarosvona. Tuosta hänen erinomaisesta taidostaan hankkia rahaa kiinnostui myös Vladimir Iljitš Uljanov (Lenin) ja värväsi Stalinin vallankumouksen varainhankkijaksi.
38. Esko Kalervo21.7.2005 klo 09:21
Lomaratkoja
Junaratkoja
Matkaratkoja
Keittiöratkoja
Kamariratkoja
Pikkukamariratkoja
Näihin ja muihin listan jatkoksi tuleviin varmaan liittyy tiettyjä ominaisuuksia piirteitä, intohimoja, tarpeita, puutteita.

Mites, jos listattais niitä tyyliin:
Lomaratkoja: ei tietokirjoja, painottaa rentoutumista, aikaa on, ehkä oikein ristikkosetti mukana, sisällön matkailupainotteisuus ehkä hyväksi
Keittiöratkoja: muiden töiden lomassa, useita sessioita, tulee valmista jos tulee, ristikon ruokapainotteisuus ehkä myönteinen piirre.

Samaa voi tietenkin yrittää laatijoihin:
Täsmälaatija
Kieppilaatija
Varma yleislaatija
Piinaaja
Ilotulituslaatija
Lintuarvuuttaja (Joutsin Pekan yksi spesialiteetti, äijän kuvien eri merkitykset toinen))
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *