KESKUSTELUT > RISTIKOT > AAA-KERHO - YHTEENVETO

1729. AAA-kerho - yhteenveto

Eki1.7.2005 klo 01:06
Eikö sanoja voi jakaa hyvempiin ja huonompiin?

Saako sanoista kuitenkin puhua täällä vielä?

Eri mieltä saa toki olla.
2. kp1.7.2005 klo 07:31
Eki
Taipuu: Hyvä parempi paras.
...voi jakaa parempiin ja huonompiin?
3. iso S1.7.2005 klo 08:03
kp: niin voikin jakaa. Harvinainen yksimielisyys vallitsee! Vastausta ei tosin yleensä päätetä kysymysmerkkiin.

Esimerkki sanan jakamisesta: otetaan vaikkapa ihan kelvollinen sana HYVEELLINEN. jaetaan se sanoiksi HYVE ja ELLINEN. HYVE on hyvempi kuin ELLINEN, koska se on useimpien tuntema ja kunnollisten tavoittelema, kun taas ELLINEN on melko tuntematon sukunimi eikä siinä ole yhtään hyvettä.
4. kp1.7.2005 klo 08:47
Se ei ollut mikään vastaus.
Korjaus Ekin sanomaan. Kysymysmerkki tästä syystä
jätetty paikoilleen...

Mutta tietysti voi jakaa: parempiin/parhaisiin ja huonompiin.
5. kp1.7.2005 klo 08:49
Muttei hyvempiin.
Ei ole mikään sana.
6. Antti Viitamäki1.7.2005 klo 09:08
...ja kuinka voikaan pieni piruilu joskus mennä ohi...

:-)
7. MM1.7.2005 klo 09:16
...se kun...
vaatii...?
..jonkinverran..
.."aivotoimintaa....
8. Antti Viitamäki1.7.2005 klo 09:17
Mutta vakavammin puhuen, oma (tuskin mitenkään yllätyksellinen) kannanottoni:

Jos kohta muulloinkin, niin varsinkin Ekin alustaman kaltaisissa tilanteissa olisi mielestäni järjetöntä, tai vähintäänkin säälittävää, jos laatijan valitsema sana ei löytyisi AAA-2-listasta.

Nyt sitten se, asettaako tämä sanat eriarvoiseen asemaan, on tietenkin myös näkökulmakysymys. Mutta eikö nyt hyvänen aika olisi kuitenkin ihan fiksua käyttää KAIKKIEN suomalaisten tuntemaa sanaa silloin kun se kerran on täysin mahdollista - sen sijaan että käyttäisi sanaa jonka vain pari sataa ihmistä tietää lonkalta?

Missä on maalaisjärki, jos moinen periaate ei tunnu laatijasta mielekkäältä?
9. kp1.7.2005 klo 09:31
MM
...se kun...
vaatii...?
..jonkinverran..
.."aivotoimintaa....

tai herrojen tuntemusta, milloin ovat
tosissaan, milloin eivät.
10. Eki1.7.2005 klo 09:50
Luulen, että herrat tuntevat, milloin ovat tosissaan ja milloin eivät.
11. Eki1.7.2005 klo 12:43
Asian ydin, ehkä:

Kannattaa nähdä vaivaa, että AMAPA muuttuu AHAVAksi (ja muun sanaston suhteen noudattaa samaa periaatetta).

Voiko AHAVA millään asteikolla tehdä ristikkoa huonommaksi AMAPAn syrjäyttäessään (tavallisessa helpohkossa ristikossa)? Minusta ei. Varsinkaan jos puhutaan suuren yleisön ristikoista.

Voiko tavallinen ratkoja erityisesti nauttia siitä, että hän muistelee, mikä se olikaan juuri Brasiliassa, oliko se AMAPA, ADANA, AJANA vai ANAPA vai ehkä AKAHA? Varmaan sellaisiakin löytyy, mutta merkittävää joukkoa he eivät muodostane.

Olen seurannut tavallisten ratkojien harrastelua. Monelle heistä AHAVAn muistaminen ja erottaminen muiden mahdollisten tuulten joukosta on periaatteessa ihan samantapaista pohtimista kuin AMAPAn. Pidän sitä silti elämänläheisempänä päänvaivauksena. Ja lopussa paremman olon tuottavana.

Useissa ristikkolehdissä on sekä AMAPA- että AHAVA-ajattelulla tehtyjä ristikoita. On kovin vaikea sanoa, kumman ansiosta, kummasta huolimatta vaiko ihan hyvän sekoituksen takia sellainen lehti mahdollisesti menestyy.

Erilaisia laatijoita on ollut olemassa 1950-luvulta asti. Erilaisuuden syitä voivat olla mm. ideologia, taito ja viitseliäisyys.

Amapá on näköjään vuonna 1990 muuttunut territoriosta osavaltioksi.
12. iso S1.7.2005 klo 13:36
Monenpá amapálaisen suustá kuultavá: omapá on osavaltioni!
13. Eki3.7.2005 klo 11:14
Näin suuren harmonian vallitessa olen kerrankin tyytyväinen siihen, mitä sanoista kirjoitin (1.7. klo 12:43).
14. Libero3.7.2005 klo 15:43
Antti Viitamäki 1.7.2005 klo 9.17:
Mutta eikö nyt hyvänen aika olisi kuitenkin ihan fiksua käyttää KAIKKIEN suomalaisten tuntemaa sanaa - -?
Missä on maalaisjärki, jos moinen periaate ei tunnu laatijasta mielekkäältä?

Eki 1.7.2005 klo 12.43:
(koko puheenvuoro)

Nyt minulla on luetunymmärtämisessä vaikeuksia. Millaisia suomalaisia te oikein tunnette, kun AAA-kerhon kakkosvariaatiot ovat parhaita? Mitä mahtavat olla KAIKKIEN suomalaisten tuntemat sanat? Formulakuskien nimiä? Armeijaan ja aseisiin liittyviä termejä?

Minusta te huippulaatijat hairahdutte tavan takaa ihmisten aliarvioimiseen. Oma helmasyntini on ihmisten yliarvioiminen, joten en tunne itseäni yhtään teitä paremmaksi. Peräkyliä kolutessani olen kuitenkin huomannut, että ihmisten ryhti oikenee, kun asenteeni on mieluummin "yli" kuin "ali". Mitä maalaisjärki tästä sanoo?

Kirjoitti nimimerkki "AMAPAN puolesta AHAVAA vastaan".
15. Eki3.7.2005 klo 16:03
Se siitä tyytyväisyydestä ;)

On vaikeaa, kun puhutaan samalla sekä huippuhelpoista että huippuvaikeista ristikoista ja kaikista siltä väliltä.

Olen seurannut helppojen harrastajia ja osa heistä hallitsee normaaliniksit, jopa noita vaikean AAA-kerhon sanoja. Osa on ihmeissään jokikisen vihjeen kanssa, myös formulakuskien yms. Sellaisia on hirvittävän paljon, siis joille pitää tehdä niin helppoa kuin mahdollista.

Käytännössä heille sopivat lähinnä lastenristikot, mutta toivottavasti he selviävät niistä helpoimmista aikuisten ristikoista, jotka kieltämättä vaikeampia osaavien mielestä ovat usein aivan lapsellisia. Ne ovat lapsellisia, oli niissä AMAPA tai AHAVA valittuna.

Sortuvatko laatijat visaisissa aliarviointiin? Sitä en täällä käytyjen keskustelujen perusteella usko. Siinä on myös ollut hyvin voimakas "pois AMAPA, tilalle AHAVA nokkelalla vihjeellä"-viritys.

"Miksi aina AHAVA AMAPAn sijasta?" Ahavalle löytyy 100 vihjettä tilanteen/vaikeusasteen mukaan, Amapa menee mahdottomaksi heti, kun poiketaan sen perusmerkityksestä, puhumattakaan siitä, että täällä ei edes tiedetä (ja ollaanko yleensä edes kiinnostuneita), miksi sitä Brasiliassa kutsutaan.

Kun tätä aihetta tehdessä vilkaisin ensimäistä kertaa kartalta, missä Amapa on, kieltämättä se sai uutta mielenkiintoa ja konkreettisuutta. Kuitenkin kaikki muut Brasilian osavaltiot jäävät ristikoissa huomiotta. Amapa on ristikoissa mukana mukavuussyistä. Ja useimmille ratkojille se on vain nimi ristikossa, jota ei edes meinaa muistaa, ellei tsekkaa ristikkosanastosta.

Onnea niille, jotka ovat käyneet Amapassa. Olen minäkin käynyt Tatan lähellä. Ehkä joskus Brasiliassa asti, jopa Amapassa. Atar tarttis kanssa nähdä. Ja monta muuta.
16. Libero3.7.2005 klo 21:18
Vilpitön kiitos valaisevasta vastauksesta. On totta, että tunnen ihmisiä huonosti ja suppeasti ristikonratkojina. Eivät laatijat sorru aliarviointiin visaisissa, ajattelin nimenomaan helppoja. Kirjoitit empaattisesti ratkojista, jotka ovat ihmeissään jokikisestä vihjeestä. Tämän minäkin ymmärsin.

Tuo AMAPA-problematiikka on omassa päässäni monimutkainen. Koetin miettiä sanalle vihjeitä, mikä ei tosiaankaan ollut helppoa. En ole käynyt Amapassa (en löydä tästä näppäimistöstä aksenttimerkkejä), mutta ennen Brasilian-matkaani opettelin kaikki osavaltiot ja niiden pääkaupungit. Muutoin en olisi kehdannut mennä.

Se, ettei Amapa ole hyvä ristikkosana, merkitsee minulle vallan muuta kuin yhtä brasilialaista osavaltiota. Kun ristikonlaatijat myös avartavat ratkojien maailmankuvaa, niin "kolmannen maailman koko kuva" jää jokusen satunnaisen ratkaisusanan varaan (Lima, Andit). Brasiliassa on sentään "mais ou menos" 150 miljoonaa asukasta ja Etelä-Amerikassa asukkaita pilvin pimein.

Jos Itaipun voimala, teholtaan maailman suurin, sijaitsisi Yhdysvalloissa, Itaipu olisi joskus ristikoissakin. Kun voimala on Paranan osavaltiossa Brasiliassa, sekin jää ilmeisesti huomiotta.

Näistä kolmatta maailmaa syleilevistä aatoksista kumpuaa Amapa-sympatiani. Tajuan kuitenkin pikkuhiljaa, että haukun väärää puuta, kun suuntaan kritiikkini ristikonlaatijakuntaan, sorry. Valistuksen ammattilaisina pedagogit ja media olisivat kenties oikea osoite.

Mahdatko huomata, että tämä asia surettaa minua oikeasti? Kyse ei ole yksittäisillä sanoilla briljeeraamisesta.
17. Matti3.7.2005 klo 21:22
Itaipussa oli suomalaisiakin vesivoimaeksperttejä suunnittelijoina, mm. Imatran Voimasta. Hanketta käsiteltiin Suomen lehdissä. Ja kun on vielä maailman suurin, kyllä kelpuuttaisin Itaipun ristikoihin.
18. Timppa4.7.2005 klo 15:25
Huh! Ehkä yleissivistykseni on puutteellinen, mutta kyllä Itaipu tuntuisi kohtuuttomalta...
19. Eki4.7.2005 klo 15:43
Entäpä Iturup, Truk, Alamak, Uruk, Otaru? Onko niitä ollut Timpan ratkomissa ristikoissa?

Missään tapauksessa sanojen välttäminen ei minulla yleisimmin liity maantieteelliseen, arvomaailmalliseen tai vastaavaan seikkaan. Amapá joutui esimerkkiin ilman omaa syytään, se olisi voinut yhtä hyvin ollaesim. Anapa.
20. iso S4.7.2005 klo 15:52
Niinpä, kyllä mielestäni ristikoiden pitäisikin liikkua siinä mielessä jälkijunassa, että niissä käytettävät sanat olisivat ratkojille jo muuta kautta tuttuja. Tuskin koskaan kaikki sanat kaikille ratkojille, mutta melkein kaikki sanat useimmille ratjkojille ja niin, että tuntemattomuus kohdistuu eri ratkojilla eri sanoihin.

Syyttävä sormi pitää siis kohdistaa uutisiin, lehtiartikkeleihin, elokuviin ja tv-ohjelmiin. Niiden pitää ensin hieroa Itapu ja vastaavat ihmisten alitajuntaan.

Poikkeuksellisesti laatija voi tietoisesti nostaa esiin sanan, jonka uskoo muodostuvan pian yleisesti tunnetuksi. Voi myös ryhtyä tietoisesti sivistäjäksi käyttämällä silloin tällöin toistuvasti jotain sanaa, mikä ansaitsee suurempaa arvostusta kuin luonnostaan saa.

Sitten on tämä nimenomainen Itapu. Sitä voi hädän hetkellä käyttää puhtaammalla omallatunnolla kuin monta muuta vähän tunnettua sanaa juuri siksi että se on maailman suurin pato (kunnes johonkin rakennetaan suurempi. Miten on se Kiinan iso patohanke?)

Mutta, käsi sydämelle, miksi tavallisen ihmisen pitäisi tietää mikä pato on maailman suurin (ja millä mittarilla: korkeus, leveys, padottu vesimäärä) tai korkein rakennus (asuttu vai ei, ilman tv-mastoja vai niiden kanssa) tai joku muu ihmeellinen ennätys, mikä saattaa vanhentua milloin tahansa. Tuollaisista juontuvat nimet ovat mielestäni parhaiten käyttökelpoisia muutaman kuukauden ajan sen jälkeen kun ennätys on syntynyt ja myöhemmin vain jos ne saavat muuta kautta riittävää julkisuutta, esimerkiksi nähtävyytenä ja turistikohteena - olipa ennätys vielä voimassa tai ei.
21. Timppa4.7.2005 klo 16:17
Otaru ja Truk on tuttuja niistä kuuluisista fakkiristikoista...;) Nykyään osaan sentään valikoida ratkottavat lehdet!
22. Libero4.7.2005 klo 16:24
Suuri Itaipu (´-merkki u:n päällä; miten ihmeessä saisin sen suoraan omalle paikalleen; pitänee kutsua insinööri) on sekä nähtävyys että turistikohde, mutta

:,: sen suurin puute on, ettei se sijaitse Yhdysvalloissa:,:. Sanassa on silti monta kivaa vokaalia ja t. Johonkin insinöörilehden ristikkoon se sopisi.

Miksi tavallisen ihmisen pitää tietää mitään esimerkiksi Niagarasta ja Eriestä? Tämä "tavisten" (<karsea sana) yleistieto on jännä juttu.
23. jupejus4.7.2005 klo 17:50
Tuosta Brasilian padosta oli jokunen vuosi sitten hyvä tv-dokumenttiohjelma. Melkoin rakennelma. Siinä ohjelmassa oli tuo vokaalien höystämä sana useastikin esillä.
24. ++juh4.7.2005 klo 18:11
Yleisiä tekosyitä huonon sanan käytölle:

- Muutkin laatijat käyttävät sanaa.

- Minä tiedän sen. Siksipä kaikki muutkin tuntevat sen; jos eivät tiedä, heidän olisi hyvä oppia se.

- Ratkojat haluavat oppia uusia sanoja.

- Se on Nykäsessä/Pesosessa/jossain muussa hakuteoksessa.

- Google antaa sanalle tuhansia osumia.

- TV:stä tuli taannoin sitä käsittelevä ohjelma. Tai: Lehdessä oli artikkeli siitä.
25. Matti4.7.2005 klo 20:41
Hei, tänään oli IL:n ristikossa vihje Alan Laddin tytär (5). Sattuneesta syystä tiesin heti :-)
26. Libero4.7.2005 klo 21:03
++juh 4.7.2005 klo 18.11:

Yleisiä syitä hyvän sanan käytölle:

- kaikki kuusi ranskalaisen viivan osoittamaa väitettäsi, ks. edellä.

Nyt tähän olisi äkkiä tekaistava AAsinsiltA AAA-kerhoon.
27. Kravattimies5.7.2005 klo 03:05
>Libero 4.7.2005 klo 16:24
>Suuri Itaipu (´-merkki u:n päällä; miten ihmeessä saisin sen suoraan omalle paikalleen; pitänee kutsua insinööri)

Ei tarvita insinööriä :)

Hakukoneeseen ilman aksenttimerkkiä Itaipu ja kas kummaa, etusivulla jo on
Itaipú
28. iso S5.7.2005 klo 07:56
Libero: iloisella 70-luvulla eräs TVH:n hommista eläkkeelle jäänyt ukko piti kaikkia kouluja käyneitä insinööreinä ja näin ollen tituleerasi minuakin tuolla nimikkeellä, vaikka en ole mitään sinne päinkään. Näin vt. insinöörinä ihmettelen, minkälainen kone ja näppäimistö sinulla on, jos Itaipún kanssa on ongelmia?

Mahdollisesti kyseessä oli huumori, mutta silti: normaalinäppäimistössä on kirjainpuolella ylimmässä rivissä näppäimet 1234567890+´ ja backspace. Siinä plusmerkin oikealla puolella olevassa aksenttinäppäimessä on oikealle ja vasemmalle kallistuvat aksentit (oikealle kallistuvan sellaisen olet näköjään löytänytkin). Kun sitä näppää, niin ei tule mitään, mutta kun seuraavaksi näppää u-kirjainta, niin tulee aksentti-u. Toimii myös muiden vokaalien, kanssa, ei kuitenkaan skandien eli åäö.
29. Libero5.7.2005 klo 14:03
Kravattimies 5.7.2005 klo 3.05 ja iso S 5.7.2005 klo 7.56:

Kiitokset teille, kokeilen kaikkia konsteja. Tässä asiassa olen harvinaisen tosissani, kun minusta on tosi noloa kirjoittaa vierasmaalaisia nimiä ilman AsiAllisiA merkkejä.

Kun kerron, että minulla on "mäkki", niin se tavallisesti selittää kaiken. Kun kuitenkin olen sivusta bongannut, että jälkikasvu tästäkin näppäimistöstä irrottelee kaikki mahdolliset vieraat merkit ja kirjaimet, niin jäljet johtavat auttamatta sylttytehtaalle: 1) olen ollut laiska tai 2) uppoutunut ristikoihin.

Ehkä nopein tapa tämän aksenttiongelman ratkaisemiseen on se, että lakkautan hiljattain perustamani Amapan puolesta -yhdistyksen ja tyrkkään jokikiseen A-A-A -ratkaisusanaan ahavan.
30. Eki18.7.2005 klo 13:48
AMAPA-kuva etusivulla on Kravattimiehen naapurin Joseph Deanin kuva-aarteistosta, ei itse Amapasta, mutta Brasiliasta kuitenkin.
31. Libero18.7.2005 klo 14:48
Eki 18.7.2005 klo 13.48:

Arvaat kai, miten minua ilahdutti tuo AMAPA-kuva etusivulla. En vain keksinyt, mihin säikeeseen olisin voinut riemunkiljahdukseni välittää.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *