KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > RISTIKKOTARKKUUS JA VARMUUDEN MAKSIMOINTI
12836. Ristikkotarkkuus ja varmuuden maksimointi
iso S17.10.2026 klo 17:44
Ristikoissa on paljon vihjeen ja ratkaisun yhdistelmiä, jotka eivät ole sataprosenttisesti tosia (tapaus 1) tai eivät koskaan täsmällisesti tosia (tapaus 2), mutta "ristikkotarkkuudella" riittävän lähellä.Edellisestä esimerkkinä vaikka poikia => Pekat.
Etunimihaun mukaan miespuolisia Pekkoja on ollut 104573 ja naispuolisia alle 15. Kaikki Pekat eivät siis ole poikia. Yleisen oikeustajun mukaan tuo vihje ei kuitenkaan ole ole väärä eikä pahasti harhaan johtava, koska melkein kaikki Pekat ovat poikia.
Joskus voi tulla vastaan vihje, joka on joskus mutta erittäin harvoin tosi (tapaus 3).
Esimerkiksi Tyttöjä => Pekat on mahdollinen tapaus ja periaatteessa siis oikein, mutta käytännössä aiheuttaisi protesteja.
Jälkimmäisestä on kaksi kohtuullisen usein toistuvaa esimerkkiä: rinnastetaan nero ja viisas sekä laho ja mätä. Nero on huippuälykäs, mutta ei välttämättä viisas. Nerous on enemmän tai vähemmän peritty ominaisuus ja viisaus hankittu. Lahoaminen on aerobinen prosessi ja mätäneminen anaerobinen.
Varmuuden maksimointia (tapaus 4) on mielestäni tämä jokin aika sitten vastaan tullut esimerkki:
moni lastaan imettävä => äiti
"Imettävä" on moniselitteinen sana. Tutti on imettävä, sistä imetään. Se voi myös tarkoittaa teetttämistä: pakotta, käskee tai houkuttele jonkun imemään. "Lastaan imettävä" minusta viittaa aika yksiselitteisesti rintaruokintaan. Kuka muu muka voi imettää lastaan, siis omaa lastaan, kuin äiti? Laatija ehkä tietää tai on maksimoinut varmuutta siltä varalta että joku onnistuu imettämään lastaan olematta äiti. Pahasti metsään menemättä olisi voinut säästää tilaa ja jättää sanan "moni" pois?
Tänne voi kerätä esimerkkejä, joissa ristikkotarkkuus korvaa selvästi absoluuttisen tarkkuuden tai varmuutta maksimoidaan. Tapauksen 1 tyyppiset suhteellisesti ottaen hyvin lähellä absoluuttista totuutta olevat vihjeet voi ohittaa olankohautuksella. Jos kuitenkin närästää niin tänne vain sellaisiakin, opiksi ja ojennukseksi laatijoille.
2. Entinen17.10.2026 klo 18:09
Muistelen joskus kuulleeni pohdintaa siitä, onko Allah islamin jumalan erisnimi vaiko vain arabiankielinen sana Jumalalle. Vihje "Islamin jumala" (sekä isolla että pienellä alkukirjaimella) voi olla siis mielenkiintoinen tulkittava.Wikipedian Jumala (islam) -artikkeli sanoo näin:
"Jumala on arabiaksi Allah. Sana tarkoittaa myös jumalaa yleensä. Allah ei ole Jumalan erisnimi, sillä sellaista hänellä ei ole. Jumala (Allah) on kuitenkin yksi Jumalan nimistä. Malesiassa on käyty oikeutta siitä, saavatko muut kuin muslimit käyttää sanaa Allah."
3. clas17.10.2026 klo 18:11
Läheskään kaikki äidit eivät imetä - siksi moni.
4. iso S18.10.2026 klo 10:13
Olet oikeassa, clas. En tullut ajatelleeksi että kieli ei looginen keksintö, vaan monessa asiassa vähintään kaksimielinen ja joskus moniselitteinen. Tässäkin monen tulkinta riippuu tarkastelukulmasta."Moni vertaus - ontuva". Tuon ymmärtää helposti niin että vertauksia on monenlaisia; monet niistä ovat ontuvia, mutta eivät kaikki. Muutenhan moni olisi tarpeeton. Ymmärrys on oikea ja ilman sanaa moni väitettäisiin, että kaikki vertaukset ovat ontuvia. Jos tuollainen vihje ja ratkaisu olisi ristikossa, luultavasti hyvin harva pysähtyisi kääntämään tilanteen ympäri ja ajattelisi: toden totta, mutta kaikki ontuvat eivät ole vertauksia!
Ristikkoa ratkoessa meillä ei ole vihjeestä muuta tietoa kuin vihje. Ratkaisun synnyttyä on hyvä miettiä, onko ratkaisu looginen seuraus vihjeestä. Harvoin on tarpeellista pallotella asiaa muuten edestakaisin. Jonkinlaisena poikkeuksena on vihjetyyppi, josta käytän nimitystä täyttövihje, mutta "virallinen" termi lienee hirsipuuvihje. Äitiin sovellettuna jtakin tällaista:
Tämän roolina voi olla koti....ys! - äiti.
Hirsipuuvihjeeseen pitää sovittaa kirjaimia täyttömerkkien (tässä esimerkissä piste) tilalla niin että syntyy tarkoituksellinen sana, täytetyt kirjaimet muodostavat ratkaisusanan ja täydennetty vihje on looginen vihje ratkaisulle. Esimerkissä täytettävät kirjaimet sattuvat olemaan peräkkäin. Näin ei välttämättä ole, jolloin ratkaisun hoksaaminen on vaikeampaa. Se saattaakin syntyä poikittaisista sanoista ja tehtäväksi jää vihjeen täydentäminen ja ymmärtäminen. Siinä ajatuksen pitää liikkua edestakaisin.
Alkuperäisessä tapauksessa on siis luonnollista (seli seli, en mukamas ole tyhmä) ajatella lastaan imettäviä, joista moni on jotakin. Vihjettä vastaava on ainakin äiti eikä oikein muuta tulekaan mieleen, paitsi tietysti äidin synonyymit. Jotenkin umpikieroa on, jos pitää ajatella joitakin, joista moni mutta eivät kaikki ovat lastaan imettäviä, ja tämä vain siksi, että moni tuntisi itsensä tarpeeliseksi!
5. Jukkis18.10.2026 klo 10:32
Lainaus: 3. clas 17.10.2026 klo 18:11Läheskään kaikki äidit eivät imetä - siksi moni.
******************
Mutta kaikki, jotka lastaan imettävät, ovat äitejä. Siksi "moni" on turha.
6. Jaska18.10.2026 klo 10:57
1. "Kuka muu voi muka imettää lastaan, siis omaa lastaan, kuin äiti?"Vastaus: imettäjä. Nykänen: imettäjä tek. 1. nainen joka rintamaidollaan imettää toisen lasta. "Lapsi oli jäänyt äidistään i:n hoitoon."
Imettäjä oli etenkin entisaikojen korkeimmissa yhteiskuntaluokissa suht. tavallinen tapaus. Nykyisin tarkempi määritelmä olisi siis tek., hist.
7. Tuomas L.18.10.2026 klo 11:26
Imettäjä ei imetä omaa lastaan.
8. Jaska18.10.2026 klo 12:51
7. Kyllä imettäjä voi imettää myös omaa lastaan. Joko ennen imettäjän virassa toimimista, sen ohella tai sen jälkeen. On siis naisia, joilta riittää äidinmaitoa enemmän kuin kuin sitä vähemmän tuottavilta.
9. iso S19.10.2026 klo 10:22
Tämä on varmasti fakta: Jaska selittää enemmän kuin Jaskaa vähemmän selittävät!Monella imettäjällä on kaksi tarkoitukseen sopivaa välinettä, joten sellainen kaksineuvoinen voi todellakin imettää jopa samanaikaisesti omaa lastaan ja toisen lasta. Siitä huolimatta hän on omaa lastaan imettäessään äiti (ja myös imettäjä), mutta toisen lasta imettäessään vain imettäjä (siis lapsen kannalta). Toki tuollaisessa tapauksessa myös äiti, mutta ei sen toisen lapsen äiti.
Omaa lastaan imettävä äiti on myös imettäjä, koska imettää.
10. Funny19.10.2026 klo 12:34
Ilmankos ristikoista nykyisin löydetään niin paljon virheitä, kun on tällaisen nerokkaan pohdinnan harrastajia. Joka ristikosta löytyy takuulla jotain huomautettavaa, jos tälle tielle lähdetään. Laatijoiden on vain pidettävä pää kylmänä ja tyydyttävä tuohon alussa mainittuun "ristikkotarkkuuteen".
11. Jaska19.10.2026 klo 14:07
9. Vahvistan kaiken, niin kuin Nykänenkin: imettäjä 2. vars.runok. äiti, emo - - miss' on entinen emoni, missä kaunis kantajani, ihana i:ni. KAL. 3. Toukkia ruokkivasta mehilläisestä käytetty nimitys.Osaltani imettäjän anatomia päättyy tähän. Tämä on siis eittämättä jämä. Mutta mä, eittäjä? Ristiriitaista.
12. Jaska19.10.2026 klo 14:14
11. Anagrammointi meni pieleen. Miksi? Koska olen itte jämä.
13. Wexi19.10.2026 klo 14:35
12. Minulla taas meni mönkään, koska olen mätä Jeti.
14. iso S20.10.2026 klo 12:13
Rivien väliin selvästi kirjoitettuna tavoitteenani on myöntää ristikkotarkkuudelle olemassaolon oikeus. Ristikot eivät ole totuuden torvi vaan assosiaatioleikki. Jos useimmille , mieluiten (lähes) kaikille tulee vihjeestä A mieleen ratkaisu B niin vihje on ok, vaikka tarkkuus ei ole 1:1.Kuitenkin, tarpeeksi usein toistettuna epätotuus muuttuu totuudeksi jos asiaa ei tarkista. Siksi on hyvä jos tännekin saadaan totuudesta mustaa valkoiselle.
Ristikoissa voidaan väittää yhtä ja toista totuudesta poikkeavaa vitsin varjolla. Vitsin varjon pitäisi mielellään näkyä, esimerkiksi sitaattimerkkien, kysymysmerkin tai hymiön muodossa. Muuten voi syntyä epäilys että laatija ei oikeasti tiedä mitä tekee.
Esimerkki: yhdessä ristikossa oli vihjeenä nisäkäs ja ratkaisuna valaskala. Tuo vanhan raamatunkäännösen mukainen ihmeotus oli ilmeisesti vitsi ja nisäkkääksi vihjaaminen osoitti (toivottavasti) että laatija ei luule kaloja nisäkkäiksi. Olikohan tahallista vai tahatonta huumori vieressä oleva lause: onneton valinta. Niin tai näin, huvitti kyllä ja auttoi antamaan anteeksi.
Niinhän se on että valas ei ole kala, valashai ei ole valas ja miljoonakala ei ole rikkaampi eikä painavampi kuin tonnikala.
15. iso S20.10.2026 klo 12:27
Ja heti tuli mieleen se mitä piti vielä sanoa imettäjistä.Arokyyhky (vanhat nimet hietakana ja arokana) pesii kaukana juomapaikoista ja on siksi turvassa pedoilta. Koiraan rintahöyhenissä on laikku josta puuttuu muualla höyhenissä olva vettymiseltä suojaava kerros. Lintu lentää kymmenien kilometrien päähän juomaan, kastelee samalla rintahöyhenensä ja lentää takaisin pesälle. Poikaset saavat tarvitsemansa veden koiraan rintahöyheniä imemällä.
Koiras siis "imettää", tosin vettä eikä maitoa. Se on kyllä emolintu mutta ei äiti ja yleensä linnun poikasia ei kutsuta lapsiksi. Tässä nyt kuitenkin on ristikkotarkkuudella esimerkki "lastaan imettävästä" joka ei ole äiti. Moni on siis niin maan perusteellisen välttämätön sana ettei joku erehdy luulemaan että kaikki lastaan imettävät ovat äitejä.
Arokanojen pariuskollisuudesta en ole perillä. Voi olla että joku koiras vain luulee imettävänsä lastaan, mutta ainakin aikomus on puhdas ja aatteellinen.
KOMMENTOI