KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KAUNOKIRJOITUS

11427. Kaunokirjoitus

Joutilas18.12.2023 klo 07:48
"Kaunon" opetus koulussa lopetettiin kaiketi vuonna 2016. Mielestäni se pitäisi palauttaa opetusohjelmaan. Olen sitä mieltä, että se kuuluu perustaitoihin. "Kauno" kehittää lapsen motoriikkaa, vaikkei sitä muutoin koskaan tarvitsisikaan, paitsi ehkä yksilölliseen allekirjoitukseen. Kauniisti soljuvaa "kaunoa" on mukava lukea ja ainakin minulle tekstaamista nopeampaa kirjoittaa esim. muistiinpanoja tehdessä.
Kaunokirjoituksen opetuksessa voisi ihan hyvin käyttää lyijykynää mahdollisesti sottaavan musteen ja mustekynän asemasta. Etenkin "vasurit" (ei poliittiset) kokivat asian painajaismaisena.
Mitä mieltä te olette? Puolesta ja vastaan. Hyvät ja huonot puolet. Omat kokemukset?
2. matts18.12.2023 klo 10:14
Kirjoitan juuri puhtaaksi isoisäni veljen kirjeitä isoisälleni, onneksi on aikoinaan tullut suoritettua arkistotutkimuksen kurssi niin pystyy lukemaan tekstiä, kaunista se on mutta ei kovin selvää. Noo - kaksipiipuinen juttu tuo kaunon opettaminen kun kynää ei nuoret juuri enää käytä. Muuten olen samaa mieltä, että käden taitoihin tuokin kuuluu.
3. pelaaja18.12.2023 klo 18:49
Varsinkaan nuoret eivät tosiaankaan taida enää käyttää kynää kirjoittamiseen. Joissain tv-uutisten pätkissä on näkynyt vilaukselta, miten kynä on heillä ihan ihmeellisessä asennossa sormien välissä eli eivät oikein tunnu tietävän että miten sen kanssa pitäisi toimia. Johtunee siitä, kun yleensä vain painellaan kirjainnäppäimiä kännykässä peukalot vinhasti viuhtoen. Opetetaankohan koulussa kuitenkin oman nimen kirjoittaminen allekirjoituksia varten? Vai onkohan kehitteillä puumerkkien uusi tuleminen, jokin henkilökohtainen rastimalli. Peukutan kirjoitustaidon puolesta. Peukutan myös lukutaidon puolesta, ettei kirjojakin pelkästään kuunneltaisi.
4. Funny18.12.2023 klo 20:19
Laskutaidon puolesta kannattaa myös peukuttaa.

Kokeilin, vieläkö osaan sellaista kaunokirjoitusta, jota koulussa opetettiin. Silloin piti jokainen sana kirjoittaa kynää välillä nostamatta, sitten piti aina lisätä i:n pisteet ja ä:n sekä ö:n koukerot päälle, sekä t:n poikkiviiva. Alkoihan se sujua, kun vähän treenasi. Yksi, mitä en heti muistanut, oli ison P:n kirjoitustapa. Kirjoittelen kyllä yhtä ja toista käsin, jonkinlaista tekstauksen ja kaunokirjoituksen välimuotoa, mutta sen verran hätäisesti, että en meinaa itsekään saada kaikesta selvää.
5. eol18.12.2023 klo 20:33
pelaaja (3.), saattaapa käydä niin, että sähköiset allekirjoitusmenetelmät piankin käytännössä kokonaan syrjäyttävät aivan kaikki käsin kynällä raapustettavat allekirjoitukset. Siitä olen yhtä mieltä, että sekä tekstin tuottamisen että sen ymmärtämisen taidot ovat uhattuina. En tiedä, ohjeistetaanko kirjailijoita jo nykyään kirjoittamaan niin, että tuotos soveltuu nimenomaan äänikirjaksi, mutta siitä ei varmaan olla ainakaan kovin kaukana.
6. TJV18.12.2023 klo 22:55
En ole tietoinen, vieläkö pikakirjoitusta voi opiskella valinnaisena. Veljeni opetteli sen ja teki opiskeluaikoinaan muistiinpanojaan sillä.
7. TJV18.12.2023 klo 23:12
Pahus! Ei aikaakaan, kun jälleen aloin puhua asian sivusta. Tällainen minä olen, ajatus sen kun harhailee.
8. Ritu29.12.2023 klo 15:19
Onkohan muuten Hesarille ristikoita laativan Aulis Lehdon lisäksi muita, jotka käyttää osaan vihjeitä kaunokirjoitusta?
Jos iäkkäämmälle sukupolvelle ikänäkö tuo haasteensa, niin kaunon käyttäminen toisi puolestaan nuoremmalle sukupolvelle omat uudet vaikeutensa. Tässä vaiheessa tuskin kaunoa oppimaton sukupolvi on vielä Hesarin ristikoiden äärellä.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *