Kaunis Suomemme kieli 5 - Muut aiheet - Keskustelut

KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KAUNIS SUOMEMME KIELI 5

↶ Takaisin aiheisiin Siirry alalaitaan ↓

8871. Kaunis Suomemme kieli 5

Matti26.5.2016 klo 00:09

Kumpi on oikein, golfmaila vai golf-maila?

2. Tarja26.5.2016 klo 08:13

Kun hyttynen pistää, niin jälki on kuitenkin hyttysenpurema. Siis onko hyttysellä hampaat?

3. Hakro26.5.2016 klo 10:43

Golfmaila ja golf-maila ovat molemmat oikein. Golfaajat itse ovat omaksuneet yhdysviivattoman muodon, koska pelin nimeä voidaan pitää suomeen vakiintuneena sanana. Golf on kuitenkin vieraskielinen sana, joten myös yhdysviivan käyttöä voidaan pitää perusteltuna. Kielitoimiston sanakirjassa käytetään muotoa golfmaila.

4. Matias-Myyrä30.5.2016 klo 06:52

Kielonen: SIJA
nominin taivutusmuoto, sijamuoto, kaasus. Paikallissijat. Subjektin sijat ovat nominatiivi ja partitiivi.

Onko väärin nimittää nominin tai verbin perusmuotoa taivutusmuodoksi?

5. Juhani Heino30.5.2016 klo 12:38

Kai niin voi kuitenkin tehdä, samoin kuin matematiikassa on nollapermutaatio eli alkuperäinen järjestys. Muistaakseni koulussakin puhuttiin taivutusmuodoista ja ekana oli nominatiivi.

6. Jy30.5.2016 klo 15:08

Samainen Kielonen kertoo sanasta taivutusmuoto seuraavaa:

"taivutusmuoto kiel. taivutuksessa esiintyvistä sanan eri muodoista. Nominien taivutusmuotoja sanotaan sijamuodoiksi."

Eli ainakaan tuo määritelmä ei ilmaise, etteikö myös nominatiivi luettaisi taivutusmuodoksi. Kun kerran nominien taivutusmuotoja sanotaan sijamuodoiksi, niin eivätkö kääntäen silloin kaikki sijamuodot ml. nominatiivi ole samalla taivutusmuotoja? Maalaisjärjellä tosin sana taivutusmuoto edellyttäisi jotain taivuttamista, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että nominatiivi on nominin päätteetön taivutusmuoto.

Verbien osalta voi olla vielä selkeämpää, en tosin katsonut tähän tukea mistään lähteestä: verbin perusmuodoksi laskettavan I infinitiivin lisäksihän on olemassa myös verbin vartalo (ostaa-verbillä se on tietääkseni osta-, juosta-verbillä juos- jne.), joka yleensä kai on lyhyempi kuin I infinitiivi. Siten jo I infinitiivin voi ajatella olevan sellainen taivutusmuoto, jossa verbin vartaloon on liitetty tunnus (esim. vokaalin pidennys tai -ta/-tä ja mitä niitä nyt onkaan).

Voi mennä jotenkin kielitieteellisesti metsään tuo pohdinta, mutta ainakin tuli noin mieleen.

7. Jy30.5.2016 klo 22:41

[Edellä oleva klo 15.08 viestini on turha, sen voi sivuuttaa, kun poistomahdollisuutta ei ole.]

Keltakulta lienee kultaseppäalalla käytössä oleva termi. Kun en alaa tunne, tuli mieleen ihmetellä, mitä se on, kun kultahan on keltaista itsessään. Tehdäänkö kullasta vielä keltaisempaa jollain muulla metallilla seostamalla vastaavasti kuin saadaan valkokultaa ja punakultaa? No, selvisipä se, että keltakulta on kuitenkin lähes puhtaan kullan nimitys, ei siis seostamalla lisää kellastettu. Sitten selvisi etymologisesta sanakirjasta, että muista kielistä lainaamalla saatu kulta-sanakin tarkoittaa alun perin keltaista (metallia). Siispä keltakulta on tautologinen ilmaus, keltainen keltainen metalli. Liekö otettu käyttöön vain selvennykseksi juuri valkokullasta yms. seoksista erittelemiseksi.

8. Matias-Myyrä31.5.2016 klo 11:52

Tämän takia Jy olisi halunnut poistaa edellä olevan viestinsä.
"Ka-lisäyksellä syntyvä karata ei myöskään ole taivutusmuoto."

"Siten jo I infinitiivin voi ajatella olevan sellainen taivutusmuoto..."

9. Antti31.5.2016 klo 12:38

Tarja sanoo: "Hyttysen pistämä on hyttysenpurema.Onko hyttysellä hampaat?"

On vertauskuvalliseseti. Voi pakkanenkin olla purevaa. Pureminen on myös tehoamista.

10. Tarja31.5.2016 klo 12:52

Totta. Lääke voi purra tautiin ja teksti voi purra lukijoihin. Mutta uskoisin, että hyttysenpuremassa kuitenkin kuvitellaan hampaiden jälkeä, kuten paarmanpuremassa tai käärmeenpuremassa. Eli luullakseni kyse on siitä, ettei tiedetä, miten jälki syntyy.

11. Tarja31.5.2016 klo 13:06

Tai nykyään jo tiedetään, mutta sana on vakiintunut yleiseen käyttöön, joten käytetään sitä tiedosta huolimatta.

12. Jy31.5.2016 klo 14:39

Hyttysenpurema-nimitys voi johtua myös siitä, että hyttynen tekee sen suupuolellaan, vaikka kyse "teknisesti" onkin pistämisestä. Vertailun vuoksi: puhutaan ampiaisenpistosta ja mehiläisenpistosta, nehän eivät tee pistoa suupuolellaan vaan takapäällään. En tiedä, onko tuossa perää, mutta on voinut vaikuttaa sanontatapoihin. Olen kyllä kuullut puhuttavan myös hyttysenpistosta.

Ampiaisenpuremankin voisi tietysti saada, jos ampiainen jostain syystä alkaisi purra ihmistä. Purevat ne tietysti muissa toimissaan kuin puolustautumisreaktiona, eli ruokaansa, pesänrakennusainetta puun pinnasta kalvaessaan jne. (Nuorena katselin, miten ampiaiset paloittelivat puremalla kasteluvesiastiaan hukkuneita heinäsirkkoja.)

13. Antti31.5.2016 klo 14:43

Vastaavasti sanotaan "miekka syö" tarkoitettaessa "miekka surmaa".

14. Jy31.5.2016 klo 14:49

Antti, enpä muistaakseni ole ilmausta "miekka syö" koskaan kuullutkaan. Hauska uusi tieto itselleni :).

15. Jy31.5.2016 klo 14:52

Siitä tuli vielä mieleen "saha syö", myös "saha puree" - mutta sahalla hampaat kiistatta onkin.

16. pelaaja10.6.2016 klo 15:48

IL: "Kanadalainen 20-vuotias nainen kuoli sen jälkeen, kun oli suudellut maapähkinävoileivän juuri syöneen poikaystäväänsä."

Miten kukaan suomalainen toimittaja voi kirjoittaa noin?

17. Antti10.6.2016 klo 15:59

Jy, "Miekka söi" esimerkiksi Daavidin tapattaman Uurian:
2 Sam 11:25 Silloin Daavid sanoi sanansaattajalle: "Sano näin Jooabille: 'Älä pane sitä pahaksesi, sillä miekka syö milloin yhden, milloin toisen; taistele urheasti kaupunkia vastaan ja hävitä se'. Rohkaise häntä näin."

18. Tarja28.9.2016 klo 14:33

Vaikka housut on monikko, niin jänishousu on kuitenkin yksikkö. Onkohan muita vastaavia sanoja.

19. Matti28.9.2016 klo 14:36

Ravunsaksi.

20. Matti28.9.2016 klo 14:38

Lökäpöksy.

21. Tarja28.9.2016 klo 14:51

Sakset minullekin tuli mieleen ja saksiniekka.

22. Tarja28.9.2016 klo 15:00

Usein tuo yksikkö on nimenomaan yhdyssanassa, kuten markkinat ja markkinahumu. Mutta löytyypä Wikipediasta tieto, että Enontekiöllä on kylä nimeltä Markkina. Ja Saksi löytyy sukunimenä sekä tietysti Saksasta alueena.

23. Funny28.9.2016 klo 15:00

Tikasauto

24. Tarja28.9.2016 klo 15:03

Häät ja hääpuku, aivot ja aivolohko.

25. Tarja28.9.2016 klo 15:06

Entäs silmälasit ja lasisilmä ;)

26. pelaaja28.9.2016 klo 15:12

Rintaliivit. Kuitenkin noissa yhden rinnan liiveissä on aina 2 "kuppia". Rintaliivimallistossa sitten taas liivikin on yksikössä. Tiedä sitten, millaisia pussukoita tai millainen pussukka sieltä löytyy.

27. Tarja28.9.2016 klo 22:15

Löysin näille sanoille oman termin, pluratiivit.

28. ++juh22.10.2016 klo 22:50

"ARMAHTAKAA MEITÄ, OI TE SUOMENTAJAT!

Älkää väittäkö, että englannin p r a c t i c a l j o k e
on muka suomeksi k ä y t ä n n ö l l i n e n p i l a.
Ei tällaista sanaa ole koko kielessämme. Onneksi.
P r a c t i c a l j o k e on yksinkertaisesti k e p p o n e n."

Suomen Kuvalehti 14/1943
http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/141943-p df/24-3633
(vaatii maksullisen lukuoikeuden)

Nykyinen virhesuomennos on "käytännön pila".

29. Jukkis23.10.2016 klo 14:59

Samalla nimimerkillä "Paljon kärsinyt" on tuolla samassa paikassa tällainen pyyntö:

Alkää kääntäkö saksan, englannin ja eräitten muitten kielten sanontaa "kahdeksan päivää" millään ehdolla "kahdeksaksi päiväksi". Sillä suomeksi se on "viikko" tai usein luontevimmin "viikon päivät" tai "viikon verran".

Pakko todeta: Mitä ihmettä? Miksi joissakin kielissä on (tai oli v. 1943) tuollainen sanonta, kun tarkoitetaan viikkoa? Jos on (oli).

30. Juhani Heino23.10.2016 klo 15:31

Englanniksi en löytänyt mitään, kun Beatlesin "Eight Days a Week" vie kaikki paikat... enkä ole itsekään moista kuullut.
Saksaksikin oli aika vieras - sitä kuvailtiin itävaltalaisten tavaksi laskea vaikkapa maanantaista maanantaihin. Haiskahti samanlaiselta nokittelulta kuin turkulaisten ja tamperelaisten kesken.

31. ++juh23.10.2016 klo 17:02

Ranskanopettaja kertoi aikoinaan, että "dans huit jours" (kahdeksassa päivässä) on viikossa ja vastaavasti "dans quinze jours" (viidessätoista päivässä) on kahdessa viikossa. Perustelu on se, että aikavälin 1. päivä on tänään, joten viikon päästä on jo 8. päivä.

Toki ranskaksi voidaan sanoa myös "dans une semaine" (viikossa).

32. Jaska23.10.2016 klo 17:23

Elokuvan Murhan anatomia juonen kuvauksessa voimme ihailla tavallista lumoavamman tämättelyhelmen hohdetta:

Psykiatri päättää murhata vaimonsa, jotta tämä voisi olla rakastajattarensa kanssa.

33. Juha N23.10.2016 klo 17:44

Jaska, ei tuossa välttämättä virhettä ole. Rakastajatarhan voi olla jo valmiiksi tuonpuoleisessa. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät vasta TV:n ääressä.

34. Juha N23.10.2016 klo 20:28

Takavuosina, jolloin sain TV:tä vielä edes jonkin verran katsotuksi, säästin kovalevylle päätyneistä ohjelmista pätkiä, kun huomasin kääntäjän kämmänneen. Tässä muutama tapaus:

*** Kanava: JIM. Ohjelma: JIM D.

Selostus: "It was here in 1921 that he discovered lysozyme, an enzyme in the human body that is secreted in tears and has the power to inhibit bacteria."

Käännösteksti: "Vuonna 1921 hän löysi lysotsyymin, kyynelissä olevan entsyymin jossa bakteerit voivat asua."

(Kääntäjä kuuli verbin 'inhibit' verbinä 'inhabit'.)

*** Kanava: YLE 1. Ohjelma: Ulkolinja.

Azerbaidžanilainen haastateltava: "For 200 years we were under the rule of the Tsarist Russia, for another 70 years we were under the rule of the Soviet Empire, so we had hunger of indepence."

Käännösteksti: "Olimme 200 vuotta tsaarin Venäjän alaisia, sitten 70 vuotta Neuvostoliiton hallinnon alaisia, joten me halasimme itsenäisyyttä."

(Pelkkä kirjoitus- tai oikolukuvirhe? Kääntäjä ei varmaan oikeasti luullut, että haastateltava käytti verbiä 'hug', vaan hänellä lienee ollut tarkoitus ilmaista 'itsenäisyyden nälkä' lauseella 'halusimme itsenäisyyttä'. Oikeinhan tuo TV-ruutuun tullut käännös on vain siinä tapauksessa, että kääntäjä on tietoisesti käyttänyt verbiä 'halata' vanhahtavassa merkityksessä 'haluta hartaasti' - niin kuin Raamatussakin sielu halajaa taivaan esikartanoihin. Mutta tuota en usko.)

*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostus: "In a previous crash, the crash of Air France flight 296 in 1988, investigators waited 10 days before turning the black boxes over to police."

Käännösteksti: "Kun Air Francen lento 296 syöksyi vuonna 1988, tutkijat odottivat 10 päivää ennen kuin saivat mustat laatikot."

(Kääntäjällä oli ajatus hukassa. Tuon viipeen takia poliisi nimenomaan epäili tutkijoiden sormeilleen mustia laatikoita.)

*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostaja tuliterästä lentokoneesta: "It's only the third of its kind to roll off the assembly line. Captain Asseline flew this very aircraft from the factory of Toulouse just two days earlier."

Käännösteksti: "Tämä on vasta yhtiön kolmas kyseistä mallia oleva kone. Kapteeni Asseline lensi koneella Toulouseen kaksi päivää aiemmin."

(Kääntäjän keskittyminen herpaantui. Airbusin Ranskan-tehtaat ovat nimenomaan Toulousessa.)

*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostaja: "March the third, 1974. A perfect springlike day in Paris."

Käännösteksti: "On marraskuun kolmas päivä vuonna 1974. Päivä tuntuu keväiseltä Pariisissa."

(Kääntäjältä oli ilmeisesti aamukahvi juomatta, kun kämmäsi heti ohjelman ensimmäisessä lauseessa.)

Tällaisia esimerkkejä löytyisi varmaan edelleen aivan tuhottomasti, mutta kun ei tuo töllö oikein enää innosta. Kaukosäädinkin mokoma on aina metrin liian kaukana.

35. iso S24.10.2016 klo 16:01

Miksi kaukosäätimen nimeksi on valittu kaukosäädin? Sehän ei toimi, jos se on esimerkiksi metrin liian kaukana eikä käden ulottuvilla. Oikeampi nimi olisi lähisäädin, jos asiaa tarkastellaan television katsojan eikä katsojan television kannalta. Ne todelliset kaukosäätimet ovat siinä töllössä itsessään.

Kauniin kielemme logiikka ontuu siinäkin, kun vedetään sukat/kengät/housut jalkaan, siis sisäpaikallissijaa käyttäen. Jalkahan siinä sisälle sujahtaa, joten oikeasti työnnetään jalka sukkaan/kenkään ja jalat housuihin.

36. Juhani Heino24.10.2016 klo 16:16

Olet oikeassa. Tai oikea on sinussa.

37. Jukkis24.10.2016 klo 17:09

Joskus takavuosina joku eläkeläisukko soitti radion ohjelmaan, jossa sai kysellä suomen kieleen liittyviä asioita. Vastaajilta meinasi mennä hermo, kun ukko jankkasi yhä uudestaan että miksi sanotaan että laitetaan hattu päähän, kun oikeasti laitetaan pää hattuun. Että soittelepa sinä nyt sitten iso S kanssa, jos tuollainen ohjelma vielä sattuu tulemaan.

38. Jaska24.10.2016 klo 21:00

Hyviä huomioita ja ehdotuksia. Lasken niille päätä.

39. TJV24.10.2016 klo 21:35

Suuresta yritteliäisyydestäni huolimatta taisin olla koko urani ajan työnantaja.

40. iso S25.10.2016 klo 12:41

Jukkis, mistä tiedät etten minä ollut se ukko? No, en ollut. Ujona maalaispoikana en kehtaa soittaa radioon.

Asiasta oikeuteen, tiettyjen nimitysten muuttamista ei minun jääräpääni purematta niele. Esimerkiksi ennen tuomittiin riittävän törkeistä rikoksista vankeusrangaistukseen, nykyisin vapausrangaistukseen. Nuo vapauteen tuomitut viedään kuitenkin ristikoiden taakse ja kyseessä on Pelikaanejakin rautaisemmat ristikot. Minun oikeustajuni mukaan vapausrangaistukseksi voitaisiin nimittää enintään ehdollista tuomiota, joka sitten muuttuisi vankeusrangaistukseksi jos syntisäkki ei noudata ehtoja.

41. Jaska27.10.2016 klo 19:15

"Ministeri Soini, te olette sanoneet..."

Kansanedustaja, joka ei osaa teititellä. Tai ehkä hän pyrki vihjailemaan, että Soinilla on jakautunut persoonallisuus. Eli on skitsofreenikko.

Soini on puolestaan siittäjä. "Siittä seuraa..."

42. Jaska27.10.2016 klo 21:42

Siellä se taas siitteleepi:)

43. Klenkku27.10.2016 klo 21:54

"Sääliö" putkahti tänään vastaan Helsingin Sanomissa, jossa Saska Saarikoski käsitteli kolumnissaan USA:n presidentinvaalikampanjaa. (Hillary Clintonin käyttämä nimitys Donald Trumpin kannattajista = deplorables)

44. Hakro31.10.2016 klo 18:25

HS kuukautisliite 11/2016 kertoo entisestä elämäntapaintiaanista:

"Hän liittyi intiaaneihin kyllästyttyään Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan."

Siis suomeksi:

Kun hän oli kyllästynyt intiaaneihin, hän liittyi Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan.
vai
Hän liittyi intiaaneihin, kun hän oli kyllästynyt Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan.

Molemmat tulkinnat ovat yhtä mahdollisia.

Varokaa lauseenvastikkeita! Sivulauseita käytettäessä merkitys on täysin selvä – tai voihan senkin sotkea, esimerkiksi viheellisellä tai puutteellisella pilkutuksella.

45. arvid20.12.2016 klo 16:27

Viime sunnuntain (18.12.) Hesarin mielipidepalstalta poimittua: "Käpylästä matka suuntautuu harvemmin Töölööseen kuin Hakaniemeen, Senaatintorille tai Kauppatorille, josta kesäisin hyvä yhteys myös Suomenlinnaan."
KOMMENTTINI: Kyseisen henkilön talviloma varmaankkin suuntautuu Thaimaaseen ja kesällä hän menee uimaan Saimaahan.

46. Juhani Heino20.12.2016 klo 19:45

"Töölööseen" kyllä kuuluu stadin slangiin, eli lievempi rikkomus kuin Thaimaaseen.

47. arvid20.12.2016 klo 20:02

Oudolta se vaan kuullosti. Meillä on vaimoni kanssa kakkosasunto Töölössä, mutta en ole toistaiseksi tuollaista taivutusmuotoa kuullut. Mutta mehän asummekin Turussa, josta joskus piipahdamme Töölöön. Töölö ilmeisesti kuullostaa lausuttuna ulkomaalaisen korvaan hassulta. Istuin kerran jenkkituristien kanssa samassa bussissa. Eräs heistä pyysi kaveriaan sanomaan taas Töölö ja sitten kaikki nauroivat. Thaimaaseen-taivutusta kuulee kyllä hyvin usein. Äskettäin näin lehdessä myös "Saimaahan".

48. Juhani Heino20.12.2016 klo 20:05

Töölöllähän on vielä monta muutakin nimeä (kuten Tölika ja Tölis), joten Töölöö ei vain sitten ole sattunut kohdalle.

49. TJV22.12.2016 klo 14:53

Löytyyhän korsolaisiakin, jotka toivottavat tervetulleeksi Korsooseen.

50. Eki11.4.2017 klo 13:08

SANTTU KARVONEN NÄYTTELEE OVEN ROOLIN UUDESSA ONNELA-SARJASSA.

Näin HS Metron etusivulla tänään. Kannattiko käydä Teatterikorkeakoulu tuon takia? Ainoa Suomessa, joka ei ovea pystyisi näyttelemään, on Pirkka-Pekka Petelius, koska hänellä ei pidä koskaan pokka ja ovethan eivät tunnetusti naura.

51. Tarja13.4.2017 klo 13:11

Viime sunnuntaina oli Mikael Agricolan päivä. Agricola oli huomattavasti aikaansa edellä, kun vuonna 1543 kirjoitti ABCkiriassaan näin:

"Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen."

Agricola siis mainitsi somen jo ennen kuin sosiaalisesta mediasta oli tietoakaan!

52. seurailija29.4.2017 klo 11:28

Huomenna kaikissa Power-myymälöissä:

30.4. vaappuaattona normaalit SU aukiolot!

53. Tarja6.5.2017 klo 00:34

Etusivulla olevaa sanaa "rani" en ole koskaan kuullut käytettävän rikkinäisestä. Sen sijaan lumilautailun yhteydessä sana esiintyy jatkuvasti tarkoittaen laskua.

54. Jukkis22.5.2017 klo 12:51

Äkkäsin taannoin tällaisen hauskan jutun:

Täin muna on saivar tai saivare. On substantiivi saivartelija, hiustenhalkoja.

Saivar on englanniksi nit. Englannissa on substantiivi nitpicker, joka tarkoittaa samaa kuin saivartelija.Englannissa on myös sana hairsplitter.

Mutta ainakin ruotsiksi ja saksaksi saivartelu ei liity ollenkaan täin muniin, vaan se on pelkkää hiustenhalkomista.

Luulin hetken keksineeni jotain uutta, mutta ei tietenkään:
https://variblog.wordpress.com/2010/02/24/saivarte lua-kielten-sattumista/

55. kravattimies23.5.2017 klo 04:56

Tuli mieleen tarkistaa Wikipediasta, kun Päivi puhui flunssista!

Fluid ounce (lyhennettynä fl oz, fl. oz. tai oz. fl.) on brittiläisen yksikköjärjestelmän tilavuuden mittayksikkö. Brittiläisessä järjestelmässä fluid ounce on 1/160 brittiläistä gallonaa eli 1/20 pintiä ja vastaa SI-yksiköissä noin 28,4 millilitraa. Amerikkalaisessa järjestelmässä fluid ounce on 1/128 amerikkalaista gallonaa eli 1/16 pintiä ja vastaa noin 29,6 millilitraa.

56. Matti13.6.2017 klo 00:02

Mietittää, ja puhuttaakin se, kun melkein kaikkia mietityttää. Kas kun ei puhututa. Panee miettimään, mietittää, panee puhumaan, puhuttaa. Vai miten se oikeasti menee?

57. Jukkis13.6.2017 klo 11:33

mietittää -> Sanaa ei löytynyt

mietityttää -> panna miettimään, tuumimaan, harkitsemaan, askarruttaa mieltä, ajatuksia. Asia mietitytti minua kovin. Tulevaisuus mietityttää.

Aivo menee solmuun kun yrittää kehitellä täsmällistä perustelua, että miksi noin. Mulle kyllä kelpaa molemmat. Suomen kieli onneksi ei ole absoluuttisen looginen.

58. ++juh13.6.2017 klo 13:04

§ 325 tUttA-verbien rakenne ja merkitys

http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=325

59. Jukkis13.6.2017 klo 18:45

Siellähän on selitystä, joka sitä aivosolmua avaa. "Mietityttää" ei ole samanlainen teettojohdos kuin vaikka "tutkituttaa", vaan se on tunnekausatiivi. Myös esim. "puhututtaa" on tunnekausatiivi; se näköjään ei ole päässyt Kielitoimiston sanakirjaan, "puhuttaa" siellä on.

Kuvaava termi tuo tunnekausatiiivi. Kun puhututtaa, niin on sellainen tunne, että pitää puhua. Kun mietityttää, niin on sellainen tunne, että pitää miettiä. Kun vituttaa, niin silloinkin on kyseessä tunne, mutta en ole ihan varma, onko kieliopillisesti kyseessä tunnekausatiivi.

60. pelaaja13.6.2017 klo 19:05

Kun jokin asia puhututtaa tai mietityttää, niin se asia on silloin vireillä, mietinnässä, ja vaihtoehtojakin voi löytyä. Kun jokin asia vituttaa, niin on se tunnekausatiivi tai ei, sitä ei tarvitse enää miettiä vaan sen tietää.

61. Matti13.6.2017 klo 20:39

++juhille kiitos. Ja muillekin. Ei enää tunnekausatuta.

62. Jaska21.6.2017 klo 09:44

Tarpeeton, jopa kökkökin tämättely on valitettavasti yleistynyt myös Helsingin Sanomien palstoilla, kulttuuriosasto pois luettuna. Toimittaja (kesä-?) raportoi tänään Vantaan entiseen kaupunginjohtajaan Jukka Pelomäkeen kohdistuvista lahjusepäilyistä:

"Jos lahjussyytteet pitävät oikeudessa, myös Tuomiselle on Tolvasen mukaan luvassa ehdoton vankeusrangaistus."
(uusi kappale)
"Ankarimmillaan Helsingin käräjäoikeus voisi tuomita tämän kuuden vuoden vankeuteen."

Miksei Tuomisen nimeä voinut tämättelemättä toistaa uudessa kappaleessa? Ilmeisesti joku tämättelyn opettaja on kieltänyt sen tautologiana. Hoopoa.

Vielä paremmin asia yhdessä kappaleessa kiteyttäen:

Jos syytteet lahjomasta pitävät oikeudessa, Tuomisellekin on Tolvasen mukaan luvassa ankarimmillaan kuuden vuoden ehdoton vankeus.

Annan ystävällisesti esimerkin hyväksyttävästä tämättelystä.

Tämäkin toimittaja saisi opetella tiivistämään sanomansa:)

63. iso S21.6.2017 klo 10:03

Jos lauseet olisivat olleet peräkkäin samassa kappaleessa, niin tämättelemättä ja nimeä turhaan lausumatta, ei kun siis toistamatta olisi voinut kirjoittaa "Ankarimmillaan Helsingin käräjäoikeus voisi tuomita hänet kuuden vuoden vankeuteen."

Eri kappaleessa sekä tämä että hän ovat turhan epämääräisiä. Muisti saattaa nollautua kappaleesta toiseen hyppäämisen aiheuttamasta tärähdyksestä ja lukija ihmettelee, mikähän hän tai tämä on. Uudessa kappaleessa on parempi toistaa nimi tai kertoa koko asia jo siinä ensimmäisessä kappaleessa, kuten Jukkis tätä toimittajaa esimerkisti.

64. Jaska21.6.2017 klo 10:27

Eikä se muisti vain saattanut nollautua.

65. Jukkis21.6.2017 klo 11:32

Tällä muisti on nollautunut kun ei muista tätä toimittajaa esimerkistäneensä.

66. matts21.6.2017 klo 11:56

Ehkä kyseessä oli Jaskis?

67. iso S21.6.2017 klo 21:25

Jukkis, olisi pitänyt esimerkistää, niin sitten olisit ehkä muistanut enkä minä olisi sekoittanut sinua ja Jaskaa. Nyt kävi näin kun te olette näiltä säikeiltä katsottuna ihan samannäköisiä!

68. Eki8.7.2017 klo 09:26

Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa sanottiin uberviisaasti: "Pidetään mielessä että: äidinkieli on iloinen asia." Kuten tiedämme, pätee ristikoihinkin.

Ihan toinen asia. Laulajatar Ellinooran yhdessä viestissä oli kaksi uber-etuliitettä. Onko se nyt sitten parempi kuin "äärimmäisen"...

69. Matti8.7.2017 klo 22:15

Onko über siis "virallisesti" nyt uber?

70. iso S9.7.2017 klo 11:53

On se ainakin ubervirallisesti!

71. Matti9.7.2017 klo 23:06

Deutschland Deutschland uber alles ...

72. Jaska7.11.2017 klo 19:09

Ammuskelu, joukkoammuskelu taas otsikoissa. Jaskan muinaissuomessa frekventatiiviverbi ammuskella tarkoittaa useiden umpimähkäisten laukausten ampumista ilman ihmisten surmaamistarkoitusta. Ammuskelu voi olla ex-temporetoimintaa, jolla usein humalainen ampuja purkaa paineitaan. Tai ammuskelee ympäriinsä ihan huvikseen. Tietysti se on pelottavaakin, jos sattuu tulilinjalle. Mahdollisen osuman saaja on silloin tuottamuksellisen teon uhri.

Texasilaisessa baptistikirkossa tapahtui harkittu raju ampumahyökkäys väkijoukkoon tavoitteena mahdollisimman monta kuolonuhria. Joukkosurma toteutui. Se ei siis aiheutunut ammuskelusta. Ilta-Sanomien käytti termiä "iso ammuskelu". Herra antoi Jaskan senkin kestää, mutta ei luvannut rehabilitoida Jaskan muinaissuomen käsitteitä ampumahyökkäys ja joukkosurma. Media tulee siis iankaikkisesti ammuskelemmaan.

73. iso S8.11.2017 klo 10:24

Kun Jaska pureskelee, hän louskuttaa huvikseen leukojaan ilman ruoan hienontamistarkoitusta. Se on suupalan ongelma jos sattuu joutumaan hammaslinjalle!

74. TJV8.11.2017 klo 13:38

Kun joku asiantuntematon on lanseerannut sanan julkisuuteen, se hyvin todennäköisesti alkaa muiden asiantuntemattomien (yleensä enemmistön) silmissä olla ihan oikea termi. Joten Jaska on ihan oikealla asialla (taas).

75. Funny8.11.2017 klo 15:11

Mediassa on ammuskeltu jo pitkään. Kielikellon numerossa 1/2010 Erkki Lyytikäinen paheksuu sanan käyttöä tällaisessa yhteydessä.

Toisaalta Nykäsessä on sanan käytöstä esimerkkilause: "Armoton ammuskelu on tuhonnut linnut sukupuuttoon." Ei kuulosta umpimähkäiseltä toiminnalta.

76. iso S8.11.2017 klo 17:46

Minä en kielikorvaani lotkauta jos tällaisessa yhteydessä puhutaan ammuskelusta. Minusta harkittu raju ampumahyökkäys on oleellisesti pahempi asia kuin siitä harkitsemattomasti käytetty nimitys. Itse asiassa, monessa vastaavassa tapauksessa ammuskelu on mielestäni varsin kuvaava sana.

Esimerkiksi ampumahiihtoon kuuluu pystyammunta ja makuuammunta. Molemmissa on tavoitteena ampua alas viisi laikkaa. Järjestyksen saa itse valita, mutta jokainen laukaus tähdätään enemmän tai vähemmän huolellisesti eikä vain roiskaista maalien suuntaan siinä toivossa että hyvällä tuurilla osuu. Patruunoita on käytettävissä yksi per maali (viestissä lisäksi kolme varapatruunaa). Mäkäräinenkin ampuu, ei ammuskele, vaikka joissakin kisoissa sitä on vaikea huomata tuloksesta.

Joukkosurman tekijä saattaa toimia toisin. Hänellä voi olla käytettävissään satoja patruunoita valmiiksi lipastettuna ja mahdollisesti sarjatuliase tai sellaista vastaavaksi lisäpalikalla muunnettu kertatuliase. Toimintaa rajoittaa lähnnä käytettävissä oleva aika: kohteena oleva joukko pyrkii poistumaan paikalta ja poliisit tulevat häiritsemään. Siksi maksimaaliseen tulokseen pääsee kun ampuu kohti ihmismassaa niin nopeasti kuin vehkeistä lähtee. Kun maaleja on vieri vieressä, ei jokaista laukausta tarvitse erikseen tähdätä. Kuulostaa kovasti ammuskelulta?

Toki tappaminen on tarkoituksena, mutta ei samalla tavalla kuin metsästyksessä, jossa ainakin tavoitteena pitäisi olla haavakkojen välttäminen. Esimerkiksi Las Vegasin tapuksessa ampuja tuskin murehti sitä että 527 henkeä "vain" loukkaantui ja näistäkin mahdollisesti osa paniikissa tallautumalla eikä luodista. Kuolleiden (58) ja loukkaantuneiden määrän suhde on sellainen että kyse on joko huonosta ampujasta - tai sitten ammuskelusta. No, tulokseen vaikutti tietysti etäisyys, mutta se ei muuta räiskimisen luonnetta.

Paheksutaan ammuskelua toimintana, mutta ei kunnioiteta moista pahuutta korkeampitasoiseen suoritukseen viittaavalla sanalla.

77. Jaska8.11.2017 klo 19:02

Miten niin ko. nimitys oli harkitsematon. Se oli harkittu. Minä harkitsen aina kaikkia nimityksiäni. Joskus voi tosin tulla mieleen jokin pejoratiivisehko nimitys, kuten selittelijä. Jos tulisi tarve esittää sellainen näkemys julkisesti, lisäisin harkitusti väliin v:n. Siis teoriassa. Käytännössä torjun aina tahdonvoimallani moiset paheksuttavat tarpeet.

Saamamme selvittely ammuskeluhiihdosta oli muuten varsin ansiokas:)

78. pelaaja8.11.2017 klo 20:28

Tuli tuosta mieleen arkinen tapahtumalaji eli lemmiskely vastaan lempiminen. Kumpi tekijä pitää hauskaa? Vastaan, että molemmat. Toisella on monta kohdetta ja toisella yksi. Siitä sitten tuli mieleen, että jos joku ammuskelee kirkon parvelta yleisöön, hänellä lienee mielessä mahdollisimman monta summittaista kuolonuhria. Ampujalla taas mahdollisesti vain yksi kohde, yksinomaisella tarkoituksella tähdätty tiettyyn kohteeseen.

79. iso S9.11.2017 klo 10:12

Jaska, otit itseesi kohdistuvaksi sanaleikinomaisessa yhteydessä käyttämäni sanan joka oli tähdätty toimittajiin. "Harkitsemattomasti käytetty nimitys" on siis ammuskelu, jota toimittajat käyttävät harkituista rajuista ampumahyökkäyksistä. Tämä käyttö on asiantuntijoiden (Lyytikäinen ja Jaska) mielestä niin väärin, että sen täytynee olla harkitsematonta.

Minulta oli harkitsematonta päästää läpi sana "tapuksessa". Harkinnan jälkeen syytän Firefoxia, joka on minulta lupaa kysymättä poistanut oikoluvun.

80. Jaska9.11.2017 klo 13:21

Harkitsemattomasti tosiaan tulkitsin harkitsemattomuuden viittaavaan minuun. Se synnytti tarpeen harkitusti selvitellä nimitysperusteitani. iso S tulkitsi puolestaan harkitsemattomasti minun ottaneen itseeni. Pieleen meni, mutta annan sen anteeksi. Olen ottanut itseeni viimeksi luokkakokouksessa kymmenen vuotta sitten. Seuraava itseeni otto tapahtuu Suomen selviydyttyä jalkapallon EM/MM-lopputurnaukseen. Siis jossain tulevassa elämässä.

81. Jaska30.11.2017 klo 22:34

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola raportoi Ilta-Sanomien Katariina Karjalaisen kirjoittamassa jutussa Pohjois-Korean ohjuskokeesta:

- Enää ei tarvitse kinastella, onko Pohjois-Korea ohittanut rajapyykkejä, sillä se selkeästi on, Aaltola sanoo IS:lle.

- Venäjä ilmoitti vielä syyskuussa että pohjoiskorealaisten teknologia mannerten välisissä ohjuksissa oli vajavaista, mutta ohjusohjelma on edennyt kukon askelilla viimeisen vuoden ajan.

"Kukon askelilla", luoja paratkoon. Pahempi virhe tietysti kukonaskeleen mieltäminen pitkäksi harppaukseksi.

- Tämä on isku Trumpin arvovallalle, lehti jatkaa. Toimittajien liian taajaan toistuvat kömmähdykset nakertavat puolestaan kustantajan arvovaltaa.

82. Jaska14.12.2017 klo 18:16

Ilta-Sanomat: "Paavo Väyrysestä odotettiin Niinistön haastajaa, mutta tämä takertui vaalitentissä terminologiaan.

Niinistö siis takertui terminologiaan. Heikensikö se jotenkin Väyrysen mahdollista menestystä Niinistön haastajana? Ei toki, koska kaikki ymmärtävät minun viisastelevan. Toimittaja tarkoitti Väyrysen takertumista. Muodollisesti virke kuitenkin viittaa Niinistöön.

Pitääkö olla huolissaan journalistien alkeellisenkin tämättelyn heikosta hallinnasta?

83. Jukkis6.1.2018 klo 15:43

Soundissa Venom-yhtyeen entinen jäsen muistelee: "Mutta onhan se mielettömän hienoa, että kolme newcastelaista räkänokkaa julkaisi joskus vuosikymmeniä sitten muutaman railakkaan levyn, joiden vaikutusta metalliin ei pysty aliarvoimaan."

Kokeillaanpas: "Ei ollut Slayerin 80-luvun levyillä mitään vaikutusta metalliin".

Noin, pystyipäs aliarvioimaan.

84. Jukkis6.1.2018 klo 15:43

No helevetti, Venomin 80-luvun levyillä.

85. Jukkis6.1.2018 klo 18:10

Aika sattuma. Katselin tallentunutta Detta om dettaa (Tämä tästä), ja siellä oli esillä samantyyppinen aliarviointijuttu. Ruotsiksi, mutta onhan siinä tekstitys, joten käy tähän.

Vasabladetissa luki että "Ralf Långbackan merkitystä Suomen teatterille ei voi kyllin aliarvioida." Tämän analysoinnista riitti hupia kohtuullisesti. Areenasta voi katsoa:

https://areena.yle.fi/1-4153400

Alkaa viiden ja puolen minuutin kohdalla, mutta voihan tuon kokonaankin katsoa, varsin hauska sarja tämä on ollut.

86. iso S20.1.2018 klo 10:20

Mahdoton aliarviointi on tullut vastaan niin monta kertaa että määrää on vaikea yliarvioida. Tuorein tapaus hetki sitten Iltiksen nettisivulla auton keraamista pinnoitusta käsittelevässä jutussa: "Kun pinnoite tehdään autoon, pohjatöiden merkitystä ei voi aliarvioida."

87. Eki25.2.2018 klo 14:33

Eilisen viidenkympin selostuksesta, kun Iivon olisi pitänyt saada lepoa:

"Se oli kansainvälinen käsimerkki: menehän ohi ja ala vetää!"

"Menehän ohi tai ala vetää!" Noinkin Iivo olisi voinut ajatella.

Ei sillä kazakstanilaisella ollut edellytyksiäkään vetää, kun sija oli lopulta 15.

88. Funny10.3.2018 klo 00:42

"Mutta eihän se käy, koska sääntö-Suomi."

"Mutta ei, koska vaihtoehto autolle."

"Hmm, tehdäänpä tutkimus, koska kokonaisturvallisuus."

"Mopoautoista pidämme kiinni, koska muutosvastarinta."

Tämmöisiä virkkeitä löysin yhdestä netti-IS:n kirjoituksesta. Kopioin ne tähän, koska suuri hämmästys.

89. Clas10.3.2018 klo 09:01

Koska?

90. iso S10.3.2018 klo 10:05

Koska? 9.3.2018 klo 12:12.

Missä: https://www.is.fi/autot/art-2000005592212.html

Miksi: toistamisesta päätellen tyylikeino. Tyylirajoittuneisuus mahdollisesti tahatonta.

91. Jukkis10.3.2018 klo 11:25

https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/ laura_niemi/kokonainen_lause_ei_mahdu_koska_merkki maara.14771.blog

92. iso S11.3.2018 klo 10:47

Ok, kielenhuoltaja hyväksyy koska-rakenteen koska tilansäästö.

Nämäkin virkkeet ovat samassa netti-IS:n kirjoituksessa. Kun nostautuu tai kirjoittaja kunnostautuu selkokielen selättäjänä:

"Usein pitkä jono perässään, kun ohittamaan ei aina, vaikkapa taajamassa mahdu."

"Mopoautojen ongelma on absurdi: kevyinä kaksipaikkaisina eli L6e-luokan ajoneuvoina ne ovat autoverosta vapaita, ja myös soveltuvat ominaisuuksiltaan teinien kulkineiksi, kun ikä ja ajo-oikeusasiat nostavat seinän muuten pystyyn, kun liikkumaan pitäisi silti päästä."

Lukijan ongelman ymmärrän, siis sen että lukijana en ymmärrä tuon lauseen perusteella, mikä on mopoautojen ongelma. Eivät mopoautot kai koe sitä ongelmaksi että ne ovat autoverosta vapaita ja ominaisuuksiltaan soveltuvia?

93. pelaaja11.3.2018 klo 20:59

Siinä mitään. Ei-sanakin pienestä tilanviennistään huolimatta jäämässä pois, koska tarpeeton. Kannata selittää edes.

94. Tarja20.4.2021 klo 20:55

Iltalehdessä kiinnitin huomiota kuvatekstiin: "Purjehtija Janne Järvinen on tuomittu Katiska-vyyhdessä vankilaan."
Piti tarkistaa, miten tuo vyyhti oikein taipuu. Ja kyllähän se taipuu kahdella tavalla: vyyhden t. vyyhdin, vyyhteä t. vyyhtiä jne.

95. Funny28.4.2021 klo 17:09

Voiko huolimaton olla samalla kertaa huolellinen?

Tönäisin vahingossa kahvikuppia, ja kahvia läikähti asetille ja pöydälle. Jälkiä siivotessani huomasin, että kahvia oli lentänyt tuolille ja matollekin. "Sotkinkin oikein huolellisesti", totesin.

Tosin en ollut huolellisuudessani aivan täydellinen, vaatteissani ei näy kahvia. No, joku toinen kerta.

96. Eki14.6.2021 klo 07:31

stara.fi: Temptation Islandin Mattu rintavana – biksupousaus sykähdyttää

Tuota yhdyssanaa piti hetken miettiä, että mitä tarkoittaa. Luulen ymmärtäneeni ilman klikkaustakin. Ei jatkoon! Ainakaan vielä.

97. Matti18.6.2021 klo 23:04

Mattu rintavana, erottuiko rintavana? Vai silicone valley.

98. Eki11.7.2021 klo 09:02

Gloria Ruoka & Viini, teksti kannessa: Yksi taikina, kolme huippua kesäkakkua.

Piti oikein tsekata Kielosesta. Sanaa huippu ei voi sen mukaan taivuttaa noin. Suorin tapa muuttaa olisi "huippukesäkakkua", ehkä parempi "huippukakkua kesäksi".

99. Funny11.7.2021 klo 11:57

Mutta onhan se niin huippua keksiä sanoille uusia käyttötapoja. Kielonenhan on aina vähän jälkijunassa sellaisten kanssa.

100. pelaaja11.7.2021 klo 12:38

Niin, aivanhan se on parhautta.

101. Matias-Myyrä18.7.2021 klo 11:41

Iltalehden netti: "Uutista päivitetty tuoreimmilla tiedoilla. Juttuun myös tarkennettu oikea termi: kone teki pakkolaskun, ei hätälaskua."

Kielosen mukaan hätä- ja pakkolasku tarkoittavat ihan samaa asiaa.

102. ++juh18.7.2021 klo 13:57

Ilmailun terminologiaa:

http://www.ilmailutoimittajat.fi/seli/emergency.ht ml

103. Matias-Myyrä18.7.2021 klo 14:15

Kieloseen olisi siis syytä tarkentaa noiden merkityksien ero.

104. Juhani Heino20.7.2021 klo 16:36

Hesarin jutussa Apulannan käynnistä Heinolassa:

Apulanta on saavuttanut käytännössä kaiken mitä suomenkielinen rockyhtye voi saavuttaa: kymmeniä kulta- ja platinalevyjä, Emma-palkintoja, loppuunmyytyjä kiertueita, lukemattomia klassikkoasemaan nousseita kappaleita ja riippumaton aseman kotimaisessa musiikkikentässä.

105. Matti21.7.2021 klo 00:02

Hyvä ettei kynnysmaton asemaa.

106. Eki28.7.2021 klo 09:34

Tämän aamun Ylen säätiedotuksessa pilvistä syntyi valokuvassa UTAREMUODOSTELMA.

107. Eki28.7.2021 klo 20:47

Ylen uutisissa taas uudissana PANDEMIAPIINA.

108. pius30.7.2021 klo 00:04

Täytyy myöntää, etten ole kuullutkaan Apulanta-yhtyeestä mutta varmaan osuva nimi?

109. Ritu30.7.2021 klo 09:11

Ristikoista on monelle tullut tutuksi APIS (pyhänä härkänä). Vihjeenä on monta kertaa ollut PALVOTTU. Tuolla APIS-nimellä Apulanta-yhtyeestäkin usein puhutaan. Niin hartaudella on tullut Apista ja sen biisejä kuunneltua, että sitä vois kutsua melkeinpä palvonnaksi fanittamisen sijaan.

110. Juhani Heino10.8.2021 klo 13:45

Kaupan ilmoitustaululla oli lappu jonka otsikko oli "Löysin avain!"
Ei siis kannata lukea tarkemmin jos omistaa vain kireitä avaimia.

111. Tarja4.9.2021 klo 21:33

Otsikko IS:n sivuilla: "Sanna Marin illallisti Huuhkajien kanssa Kesärannassa"

Illastaa on tuttu verbi, mutta mitä on illallistaminen?

112. iso S5.9.2021 klo 10:41

Sitä samaa kysyy Suomi Sanakirja.
https://www.suomisanakirja.fi › illallistaa
illallistaa: abendbrot, illastaa, syödä. Mikä on illallistaa. Mitä tarkoittaa illallistaa. Mikä on suomen kielen sana asioille "viettää iltaa (mahdollisesti muiden henkilöiden kanssa)" sekä "syödä iltapalaa (mahdollisesti muiden henkilöiden kanssa)"

Wikisanakirja vastaa:
https://fi.wiktionary.org › wiki › illallistaa
englanti: dine, sup, to have supper

Kysy.fi kyseenalaistaa Kielitoimiston sanakirjaan vedoten vuonna 2014:

Kysymys: Onko illastaa sekä illallistaa suomen kielen sanoja ja mitä ne tarkoittavat?

Vastaus 1 (Helsingin kaupunginkirjasto): Illastaa = syödä illallista. Viettää iltaa = illanvietto. Iltapala = kevyt illallinen.

Lähteitä ja lisätietoja:
Suomen kielen perussanakirja. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.

Vastaus 2 (Sten Borg): Lisäksi voidaan todeta, että illastaa-sana esitellään samalla tavalla uusimmassa, vuonna 2012 ilmestyneessä laitoksessa, eikä siihenkään ole lisätty hakusanaa illallistaa.

Lähteitä ja lisätietoja:
www.helmet.fi: Kielitoimiston sanakirja (2012)

Kehitys kehittyi nopeasti tuon jälkeen. Ilahduttavasti Kielitoimiston sanakirja on ollut jo useita vuosia netissä vapaasti käytettävänä ja toden totta olen säälimättömästi käyttänytkin.

Muuten, johtavatko jäljet sylttytehtaaseen, onko Marin lukenut alkukirjainketjua vuonna 2008 nähtyään haaveunia Huuhkajien tapaamisesta?

Lainaus: 103. Eleth 4.8.2008 klo 10:24
Illallistaminen lähimmässä tavernassa aika-ajoin miellyttää ystäviäni. Öinen hotkiminen äidyttää äkäiseksi nälkää.

(4119. Alkukirjainketju - 136)

113. iso S5.9.2021 klo 12:43

Mikä on suomen kielen sana asioille "viettää iltaa (mahdollisesti muiden henkilöiden kanssa)" sekä "syödä iltapalaa (mahdollisesti muiden henkilöiden kanssa)"

Tuo pätkä olisi kuulunut Kysy.fi:n kysymyksen jatkoksi. Kolmisormitekniikkani yksi ongelma on se, että aika ajoin peukalo hipaisee vahingossa läppärin kosketuslevyä ja siirtää kursorin sinne minne ei pitäisi. En ole koskaan tullut sinuiksi mokoman ohjauslaitteen kanssa, vaan luotan perinteiseen hiireen.

Nyt paransin maailmaa. Löysin kosketuslevyn asetuksista valinnan "Jätä kosketuslevy käyttöön kun hiiri on kytkettynä." Ruksi pois ruudusta ja kosketuslevyä saa rapsuttaa mielin määrin eikä kursori hievahdakaan. Jos läppäri lähtee pois kotoa (kuten nyt) ja hiiri unohtuu kotiin (kuten ei käynyt), kosketuslevy herää horroksestaan ja hommat hoituvat, vaikkakin kömpelösti. On se hyvä kun on vaihtoehtoja.

114. Matti9.9.2021 klo 15:37

Yltiöpositiivisen ajattelun karmein kukka on tämä nimitys hyvinvointialue. Yäk! Yäk!! Yäk!!! Voin pahoin.

115. Eki9.9.2021 klo 15:54

Olikos tämä "Tämän sanan haluaisin ristikkoon"-ketju?

116. Ylläpito11.9.2021 klo 08:22

is.fi: Alkoholittomat drinkit ovat kuuminta muotia. ISTV maistatti kansalle klassista gin&tonic -juomaa, jossa käytettiin alkoholitonta gini-tisleetä. Katso videolta, miten alkoholiton cocktail maistui.

Ei mennyt tisleen taivutus nappiin.

117. iso S11.9.2021 klo 10:36

Sitä se juominen teettää. Jos juo viinatonta viinaa, lasi lienee ennen juomista tyhjää täynnä ja juomisen jälkeen täysin tyhjä.

118. Jukkis17.9.2021 klo 09:54

Todella vakuuttavaa kaunista suomen kieltä osaavat nettihuijarit käyttää. Kun saa sähköpostin otsikolla "Mikä tekee jasper pääkkösen sijoituspankeista kauhuissaan!" niin onhan se niin uskottavaa, että heti vaan klikkailemaan pankkitunnuksiaan sinne.

119. Tarja25.9.2021 klo 21:29

IS kertoo oman linnan rakentaneesta pariskunnasta. Kuvateksti kertoo: "Sirpa ja Jari Turunen ovat sisustaneet ja rakentaneet pieetillä keskiaikaiselta vaikuttavan linnan Kontiolahdelle".

Pieteetillä on ilmeisen hankala sana monille muillekin kuin IS:n toimittajalle, sillä haku "pieetillä" antaa jopa 211 tulosta ja vaikuttaa siltä, että niissä on tarkoitettu pieteetillä-sanaa.

120. eol25.9.2021 klo 23:17

Tuohon ehkä vaikuttaa englannin sana "piety", jonka päämerkitys on "the quality or state of being pious" mutta jolle netin Merriam-Webster Thesaurus myös antaa yhdeksi merkitykseksi "adherence to something to which one is bound by a pledge or duty". Kyseessä onkin itse asiassa alunperin sama sana, joka ranskaksi on piété, saksaksi Pietät ja ruotsiksi pietet.

121. Jaska26.9.2021 klo 10:58

Sekä latinaksi pietas: 1. velvollisuudentunto, tunnollisuus, hurskaus, kiintymys, rakkaus, uskollisuuus, 2. oikeudentunto, 3. sääli, laupeus.

122. eol26.9.2021 klo 14:20

Hyvin samantapainen sananlopun vaihtelu - ja "ylimääräisen" t:n ilmestyminen - tapahtuu myös monien muiden latinasta peräisin olevien sanojen kohdalla. Seuraavissa esimerkeissä kielet ovat järjestyksessä englanti - latina - ranska - saksa - ruotsi - suomi:

piety - pietas - piété - Pietät - pietet - pieteetti
society - societas - société - Sozietät - societet - sosieteetti
variety - varietas - variété - Varietät - varietet - varieteetti
rarity - raritas - rareté - Rarität - raritet - rariteetti
diversity - diversitas - diversité - Diversität - diversitet - diversiteetti
curiosity - curiositas - curiosité - Kuriosität - kuriositet - kuriositeetti

123. Tarja1.10.2021 klo 08:51

Kouvolan Sanomissa luetellaan kaikki hyvinvointialueet. Mukana ovat Länsi-Uudenmaa, Keski-Uudenmaa ja Itä-Uudenmaa.

124. Jaska1.10.2021 klo 13:30

Lukeutuukohan Kymen-Karjalan hyvinvointialueisiin...

125. Tarja1.10.2021 klo 13:48

Tarkennuksena vielä, että lista oli toimittajan (tai graafikon) tekemä karttakuvan viereen. Muut olivat ihan oikein, esim. Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Mutta listan tekijä kuvittelee ilmeisesti, että maakunnan oikea nimi on Uudenmaa eikä Uusimaa.

126. Tarja1.10.2021 klo 13:56

Itse asiassa kartta löytynee tästä.
https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/4313289

127. Tarja13.10.2021 klo 15:49

IL:"Ranska alkaa jakaa Suomesta inspiroituneita äitiyspakkauksia"

Minusta kuulostaa oudolta, että äitiyspakkaukset inspiroituvat, siis innostuvat, jostakin. Ranskan terveysministeriö on toki voinut saada inspiraation Suomen äitiyspakkauksista, mutta otsikko on muotoiltu jotenkin hassusti. Parempi olisi ehkä ollut vaikka "Ranska alkaa jakaa Suomen mallista inspiroituneena äitiyspakkauksia".

128. Funny15.10.2021 klo 01:46

"Boeingin Washingtonin-tehtaassa valmistettiin 787 Dreamliner -konetta vuonna 2012."

Millä hyvin pienellä muutoksella tämä kuvateksti Hesarin artikkelissa saisi toisen merkityksen?

129. SH15.10.2021 klo 02:00

Välilyönti pois viivan edestä!

130. Tarja15.10.2021 klo 20:41

Havahduin säätiedotusta kuunnellessani, että vanha, tuttu epävakainen sää onkin nykyään epävakaa sää. Tai sitten riippuu meteorologista, kumpaa sanaa käytetään. Molemmat tarkoittanevat kuitenkin samaa asiaa: saattaa sataa tai saattaa olla satamattakin.

131. Pena15.10.2021 klo 20:51

Ehkä halutaan erottaa onko kyse säästä vai säätyypistä eli meteorologista. Sää voi olla epävakaa, säätyyppi epävakainen d=).

132. Tarja9.11.2021 klo 15:50

Suomessa on nähty uusi lintulaji: mustakurkkumurri. IL:n sivuilla Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved kuvailee löytöä: "Se on tämmöinen tolkuton tajunnanköyrijä."

Siis mikä?

Urbaani Sanakirja vastaa: "tolkuton tajunnanköyrijä = (lintuslangi) harrastajan tajunnan totaalisesti sekoittava suurharvinaisuus"

133. Tarja2.12.2021 klo 08:49

KS tänään: "Henkilöstöpula on kokonaikainen ongelma terveysasemien ja suun terveydenhuollon puhelinpalvelulle"

Kokonaikainen? Olen tottunut sanoihin kokoaikainen ja kokonainen, mutta tuo juhannukseen viittaava kokonaikainen on outo. Google-haulla löytyy kyllä tuloksia (166 kpl), joten onkohan se jotakin murretta?

134. Jukkis2.12.2021 klo 09:50

Meinasin äkkiä vilkaisten ensin että "kokonaikainen" löytyy Nykäsestä, mutta siinä kohdassa ennen "kokonainen"-sanaa onkin "kokonahkainen".

135. Clas2.12.2021 klo 13:43

Kyllä kyseessä täytyy olla hlostöpula juuri sen vuoksi koska väki viettää aikaa juhannus- ja pääsiäiskokoilla eikä raada vapaapäivinään työpaikoillaan. Näin löysäksi on työmoraali mennyt Suomessa.

136. Tarja30.12.2021 klo 12:08

IS:n sivuilla Kiti Kokkonen kertoo lampunvarjostimen teostaan "jätin vuoren tekemättä". Olen tottunut, että kankaasta tehty vuori taipuu "vuorin", mutta Kielitoimiston Sanakirja yllättää ja hyväksyy molemmat taivutusmuodot:

2. vuori
(taivutus: vuorin t. vuoren, vuoria t. vuorta, vuorit t. vuoret jne.)
vaatekappaleen, kotelon tms. sisusteena oleva t. sisäpintaa peittävä kangas, nahka tms.

137. Funny30.12.2021 klo 21:28

Varmaan Kielitoimisto pian antaa meidän juoda viintä, kuten jotkut tykkäävät sanoa. Kielitoimisto on alkanut hyväksymään ennen paheksuttuja muotoja, kun niitä monet suosivat. Mitä jos liikenteen kanssa tehtäisiin samoin? Joku juuri ilmeisen tosissaan sanoi, että sellaiset säännöt ovat turhia, mitä kaikki eivät noudata.

138. TJV30.12.2021 klo 22:28

Hyvä Funny! Noin olen minäkin ajatellut. Hyväksyntää tuntuu löytyvän, kunhan riittävän kauan kirjoitetaan väärin. Tai miten ennen ei ollut oikein sanoa.

139. Eki31.12.2021 klo 15:13

Stara.fi kertoo summan hauskasti:

Elon Musk sai kaikkien aikojen mätkyt – joutuu maksamaan 11 000 miljoonaa dollaria

140. Eki2.1.2022 klo 10:44

Otsikko is.fi:

Hanna-Mari kestitsee Lapissa maailmantähtiä ja ökyrikkaita – paljastaa käsittämättömimmän pyynnön, jonka hän on julkkisasiakkaalta saanut

On helppo tajuta, että suomea opiskelevalle ulkomaalaiselle esim. tuo taivutettu superlatiivi on hankala.

141. Juhani Heino5.1.2022 klo 01:29

HS Kulttuurin Kristen Stewart -haastattelusta:

Kaliforniassa kasvaessaan brittikuninkaalliset eivät kuuluneet Stewartin luontaisiin kiinnostuksenkohteisiin.

142. Jaska17.1.2022 klo 18:48

Kaunis, mutta joskus myös vaikea kantasuomenkielisillekin. Ilta-Sanomat s. 12:

Leena Tarjamo asuu lapsensa kanssa 47,5 neliössä: tila riittää, kun hän rakensi vaatehuoneesta makuusopin.

Siis soppi - sopen, vaikka koppi - kopin.

143. Jaska7.2.2022 klo 17:27

Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittaja: "Kuinka hyödyllistä on esittää suureellisia vaatimuksia tavalla, joka vain ärsyttää kansalaisia?"

Kuinka hyödyllistä toimittajan on tehdä kielivirhe, joka vain ärsyttää minua? Hyvin hyödyllistä. Saatiin hyödyllinen säie taas näkösälle.

144. Elva7.2.2022 klo 17:55

Hyödyllistä olisi varmaan minunkin tajuta, mikä tuossa (143) on väärin. Joku varmaan osaa selittää.

145. Jaska7.2.2022 klo 18:16

Suureellinen on jokin, jolla on suure. Niinkuin kiireellisellä on kiire. Oikein on adjektiivista suuri johdettu suurellinen.

146. Elva7.2.2022 klo 18:25

Kiitos Jaska. Luulin virheen olleen lauseen rakenteessa, joten masennuin kun en ymmärtänyt missä. En ole edes tajunnut että on kaksi eri adjektiivia: suurellinen ja suureellinen.

147. Jaska7.2.2022 klo 19:13

Suureellista on käytetty vain virheellisesti suurellista tarkoittaen. Vrt. Kielonen

148. iso S8.2.2022 klo 13:46

Kielonen ei tunne suureellista, joten mitäpä sieltä vertailisi.

Jaska kommentoi samaa asiaa jo säikeessä 6196. Kaunis Suomemme kieli 3. Siellä suureellinen sai jonkin verran myötätuntoa:

Lainaus: 107. Marco Poloinen 6.8.2011 klo 10:40
Oliskohan Jaskan huomion kohteena ollut tuo 'suureelliset'? Ilmaisu on (tuossa tarkoituksessa) vanhahtava ja vältettävä, mutta ei täysin tuomittava. Mieluummin siis yhdellä e:llä.

Todella vanhahtava, jos tuota muotoa on joskus käytetty merkityksessä komeileva, mahtaileva, isotteleva, pöyhkeä (Kielonen; suurellinen).

Kielikellon kanta asiaan on tiukka: Kun laatusanaan suuri ( suuren) liitetään johdin ? llinen, tuloksena on suurellinen (kuten ovi : ovellinen). Sen päämerkitys on ’ylellinen, komea, mahtaileva, pöyhkeilevä, suurenteleva’. Samassa merkityksessä on lehdissä viime aikoina käytetty virheellisesti muotoa ”suureellinen”, joka on johdos matematiikan oppisanasta suure (vrt. murhe : murheellinen).

149. Tarja8.2.2022 klo 22:52

IS kirjoittaa: "Yhden kirjoituksen hinnaksi arvioitiin 400 miljoonaa dollaria, toinen mies poistettiin videopeleistä – näin rajusti Kiina on rankaissut sitä kritisoineita urheiluihmisiä"

Hankala verbi tuo rangaista. Taivutus menee näin: hän rankaisee, hän on rangaissut.

150. iso S9.2.2022 klo 12:53

Rankaisemisen taivutuksen pitäisi tulla selkärangasta! Jos toimittajalla on selkärankaa, hän voi olla ylpeä selkärangasta.

151. Ari18.2.2022 klo 08:59

Mainostavat, että kaikki tuotteet vähintään puoleen hintaan. Eli siis alennus on enimmillään 50%? Onko tuo sitten houkuttelevaa mainostamista, jokainen päättäköön tykönään.

152. Jaska18.2.2022 klo 10:28

Se tarkoittaa, että alennus on vähintään 50%. Hinnoittelussa mennään siis sananmukaisesti alaspäin sadasta prosentista. Kun mennään siitä alemmaksi, vähennys on suurempi.

153. Ylläpito18.2.2022 klo 10:34

Arin huomio on hyvä ja kyllähän hän tajusi sen minkä Jaskakin.

154. Elva20.2.2022 klo 18:24

Pitääkö todella paikkansa, että suomeksi kuuluu nykyisin virallisestikin lausua olumppia. Onko olympia todella menneiden aikojen ääntämys?

155. iso S20.2.2022 klo 18:43

Ei ole Prysselistä tullut sellaista tirektiiviä. On maamme köyhä, siksi jää kangistaa kielen eikä se kaikilla taivu oikeaoppiseen ääntämykseen.

156. Jukkis20.2.2022 klo 18:46

Miten niin muka menneinä aikoina asia olisi ollut toisin? Niin kauan kuin muistan on tästä samasta joutavasta asiasta marmatettu jokaisten kisojen yhteydessä.

157. Elva20.2.2022 klo 19:16

Aiemmin radiossa ja televisiossa uutistenlukijat ja ajankohtaisohjelmissa ainakin ohjelman vetäjät osasivat lausua samassa sanassa olevat o ja y. Näiden olympialaisten aikana en ole kuullut kertaakan täten lausuttua olympialaista, oli sitten lausujalla mikä koulutus tahansa, joten päättelin että suomenkielen oikeinlausumisviranomaiset ovat antaneet uudet ohjeet.

158. TJV20.2.2022 klo 19:55

Bolsuunovi, Kryygeri, Juuhaukki, Stupakki...

159. Elva20.2.2022 klo 20:22

Joudun myöntämään että on myös osaajia. Katselin äsken Arto Nybergin ohjelmaa, ja hän osasi lausua mallikkaasti.

TJV, urheilutoimittajat ovat aina olleet luokka erikseen. Kielenkäyttö ja nimien lausuminen on osa urheiluohjelmien seuraamisen hauskuutta.

160. Funny21.2.2022 klo 12:37

Sehän on vanha sääntö, jos kisat menevät hyvin, silloin ainakin selostajat haukutaan. Mutta ei minua häiritse se, jos selostajat eivät aina ehdi keskittyä huolelliseen kirjakieleen. Eihän se eroa siitä, mitä kuulemme ympärillämme koko ajan, luonnollista puhekieltä. Mutta selostajat, vaikka puhuisivat kirjakieltä, eivät yleensä puhu luonnollisella tavalla, vaan ovat omaksuneet tietynlaisen selostustyylin. Kommentoijat sitten erikseen, kuten Toni Nieminen ja Sami Jauhojärvi. Tykkään kuunnella heidän luonnollista puhumistaan, omalla murteellaan, mutta juuri se taas tuntuu ärsyttävän monia.

Eräällä viihdeohjelmastakin tutulla selostajalla oli tapana aina huutaa niin, että hän lopulta alkoi kähistä kammottavasti, kun ääni oli mennyt. Hänen tyyliään monet ihailivat, toiset inhosivat. Muutamat Eurosportin selostajat, kuten snookerissa Ville Pasanen ja Aki Kauppinen, sekä pyöräilyä ja taitoluistelua selostava Peter Selin puhuvat luonnollisella tavalla. Heidän jutusteluaan on mukava kuunnella. Mutta tietysti heidän lajinsa ovatkin sellaisia, ettei niissä tarvitse selostajan kiihkoilla, kun tapahtumat etenevät enimmäkseen rauhallisesti.

Mitä olympialaisiin tulee, samaa ongelmaa ei ole muissa kielissä, koska sanoja ei tarvitse lausua niin kuin ne kirjoitetaan. Englannin kielen puhujat lausuvat sanoja monilla eri tavoilla, eikä niistä kukaan häiriinny. Paljon vitsejä on myös väännetty tuon ansiosta. Benny Hillillä oli paljon sellaista, ja kääntäjät olivat usein lähes mahdottoman paikan edessä. "Tree fellers", luki työpaikkailmoituksessa. "Harmi, että meitä on vain kaksi."

161. TJV21.2.2022 klo 12:53

No, Miedon murre tuntui ärsyttäneen joitakin, samasta syystä Jauhon. Minua nämä ansioituneet asiantuntijan rooleissaan esiintyneinä eivät koskaan ärsyttäneet. Eivät liioin kilpaurillaan.

162. Tarja27.2.2022 klo 13:50

Olen tottunut kuulemaan/sanomaan, että hiihtäjä on hyvissä asemissa. Nyt tv-kommentaattori käyttää jatkuvasti asetelmissa-sanaa, hiihtäjä on hyvissä asetelmissa. Minusta se kuulostaa vähän turhalta sanan pidentämiseltä. Molemmat toki tarkoittavat tilannetta. Samalla tavalla minua ärsyttää, kun aiemman totta-sanan sijaan on muodikasta hokea todellista.
Joskus kerrottiin, että kiireinen, urbaani elämä on saanut talitiaiset lyhentämään titityynsä pelkäksi tityksi. Miksiköhän ihmisille on käynyt päinvastoin ja sanoja on alettu pidentää.

163. Jukkis27.2.2022 klo 14:09

"...sanoja on alettu pidentää".

Ei oo tod, välttämättä.

164. eol27.2.2022 klo 16:48

Lisää pidennyksiä:
lähteä liikkeelle > lähteä liikenteeseen
juuri siksi > juurikin siksi
haastava > haasteellinen

165. Funny28.2.2022 klo 00:20

Jotain sanoja on lyhennetty, toisia pidennetty. Ei siinä mitään johdonmukaista suuntaa ole. Eivät kaikki tiaiset myöskään ole lyhentäneet lauluaan. Ympäristön äänet vaikuttavat niihin. Taannoin kuuntelin erästä talitinttiä, jolla oli erikoinen laulu, jotenkin ti-di-dii-da, ta-da-daa-da, jälkipuoliskolla erilainen melodia kuin alussa. Ainakin kahtena talvena tunnistin saman linnun, jota kutsuin Mozartiksi.

166. Jukkis1.3.2022 klo 11:22

Eihän "lähteä liikkeelle" ja "lähteä liikenteeseen" tarkoita ollenkaan samaa asiaa.

167. iso S1.3.2022 klo 11:28

Naapurustossa viihtyvä käpytikka on tiivistänyt sanomaansa. Ennen se koputteli valotolppia yksittäislaukauksin, nyt on viikon verran tullut lyhyitä sarjoja: trrrrrrrr, tauko, trrrrrrrr. Arviolta parikymmentä iskua sekunnissa. Nokka heiluu käsittämättömän nopeasti, arviolta parikymmentä iskua sekunnissa. Luulisi että aivoista tulee vatkulia. Taitaa olla jonkinlaista reviirin julistamista, eivätkä tolpat saa minkäänlaista tukea miltään taholta.

168. eol1.3.2022 klo 14:35

Lainaus: 166. Jukkis 1.3.2022 klo 11:22
"Eihän "lähteä liikkeelle" ja "lähteä liikenteeseen" tarkoita ollenkaan samaa asiaa."

Tästä ja parista muustakin samantapaisesta asiasta (koska+nominilauseke, juurikin, kieltosanan poisjättö, lähteä liikenteeseen) enemmän seuraavassa artikkelissa vuodelta 2016:
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_ huoltaminen/yleiskielen_seuranta/yleiskielen_seura nta_talkoohavaintoja_5

169. Tarja5.3.2022 klo 15:51

Korviin osui vielä yksi pidennys: tietää > tiedostaa.

170. Jaskas5.3.2022 klo 16:58

Miksiköhän näitä tarpeettomia pidennyksia viljellään.

171. Elva5.3.2022 klo 17:53

Jaskas, niitä viljellään koska ne rikastuttavat kieltä sävyeroillaan. Esim. tiedostaa ja tietää sanojen välillä on eroa.

172. Tarja11.3.2022 klo 15:04

Sprinttihiihtojen jälkeen Kerttu Niskaselta kysyttiin mielipidettä seuraavien päivien hiihtoihin. Niskanen vastasi, että kun matkat pitenevät, niin pidot paranevat.
Tämän voisi tulkita myös niin, että sukset tänään lipsuivat ;)

173. Eki14.3.2022 klo 10:59

"Oletteko varma, ettette ota brändiä?" Näin kysyttiin jo 1800-luvun alun kohtauksen suomennoksessa tv-sarjassa Taboo. Mikähän firma tai innovaatio olisi ollut tarjolla...

174. eol15.3.2022 klo 00:12

Vielä yksi jonkinmoinen esimerkki noista pari viikkoa sitten käsitellyistä pidennyksistä: oikeus > oikeutus. Ylen teksti-tv nimittäin siteeraa maajoukkuejalkapalloilijamme Glen Kamaran englanninkielistä tviittiä seuraavasti: "Tunnen saaneeni oikeutusta, kun [Ondrej] Kudela veti pois valituksensa 10 ottelun pelikiellosta, jonka hän sai solvattuaan minua rasistisesti vuosi sitten."

175. eol18.3.2022 klo 11:21

Ja edelleen pidennysesimerkki Yle Radio 1:stä: lasku > laskeuma. Tänään Ykkösaamussa haastateltu Oulun yliopiston professori J. R. nimittäin kuvasi erästä vanhaa tapausta seuraavasti: "semmoinen lyhytviesti on päässyt karkuun, jossa kerrottiiin, että pommi on räjähtänyt Valkoisessa talossa, ja se aiheutti kohtuu mittavan pörssilaskeuman". (Ohjelma löytyy edelleen Yle Areenasta, lainaus väliltä 36:40 - 37:10.)

176. iso S24.3.2022 klo 08:59

Kaunis kielemme on siitä kätevä, että samat sanat voivat tarkoittaa yhtä jos toistakin. Tulkinta riippuu joskus äänensävystä ja ilmeestä. Tästä esimerkkinä on neuvonantajan kommentti Aurinkokuninkaalle: "Teidän Majesteettinne ei ole väärässä, kuten tavallisesti." (kuningas ei tiettävästi ymmärtänyt piikkiä, mutta ei hän tiettävästi ymmärtänyt suomeakaan.)

Nykyään asioista voi puhua oikeilla nimillä, mutta varmuuden vuoksi nimiä mainitsematta. Viittaan kintaalla uutiseen eräässä iltapäivälehdessä joka ei nimensä perusteella ole lehti. Sen mukaan eräs entinen naispuolinen presidenttimme uskoi virassa ollessaan, että eräs itäinen naapurimaamme on demokratian tiellä. Nyt on huomattu että asia on päinvastoin: kyseinen itäinen naapurimaamme on demokratian tiellä.

177. Funny24.3.2022 klo 15:00

"Tuntui, että Pekingistä jäi päälle hyvä harjoitustila", kertoi taitoluistelija Jenni Saarinen Hesarissa.

Mukavan luovaa kielenkäyttöä tuossa, kaunis kielemme on todella kätevä.

178. Eki4.4.2022 klo 08:58

Ylen aamutelkkarissa nyt aiheena ÖYHÖKRATIA.

179. Eki13.4.2022 klo 11:16

Ylen alueuutisissa oli puheena kybervarusmies. Hänen nimeään ei kerrottu, toiminta on salaista.

180. Tarja14.6.2022 klo 12:33

Suomen kielen pahoinpitelyä IL:n sivuilla: "Olympiavoittaja joutui opetella kävelemään uudelleen"

181. Tarja5.7.2022 klo 11:33

Akk:sta tuli mieleen, että täyttä voi olla tyhjä, kun kyseessä on onki. Onkin täyttä totta, että harvoin täyttä saa täyttä kalakoria.

182. Funny20.7.2022 klo 16:15

Urheiluselostuksiin on kummallisesti pesiytynyt ratkojille tuttu sana OTATUS tarkoittamaan kamppailua. Meinasin kysellä, mikä on tuon logiikka, mutta samassa oivalsinkin sen itse, siinä otetaan mittaa toisista.

183. Eki21.8.2022 klo 10:34

Mesta.net, kirjoitusvirhe ja kielioppivirhe:

Elokuvantekikät ilmeisesti aavistivat mitä tulevan pitää.

184. Ylläpito1.9.2022 klo 13:13

Wilma Murron kumppani Jaakko Linkoheimo on Suomen sähköpyörätuolisalibandymaajoukkueen valmentaja.

Melkoinen yhdyssana!

185. iso S2.9.2022 klo 14:14

Jos ja kun hän joskus lopettaa valmentamisen, joudutaan haastattelemaan sähköpyörätuolisalibandymaajoukkuevalmentajaeh dokkaita. Ehdokkaita tulee luultavasti niin paljon että hakemusten perusteella suoritetaan ensin sähköpyörätuolisalibandymaajoukkuevalmentajaeh dokaskarsinta, jota varten täytyy tietysti nimittää sähköpyörätuolisalibandymaajoukkuevalmentajaeh dokaskarsintaraati. Kuten tavallisesti, jotakuta siihen valittua ei pidetä hommaan sopivana, jolloin Iltikseen saadaan sähköpyörätuolisalibandymaajoukkuevalmentajaeh dokaskarsintaraatiskandaaliuutinen. Some räjähtää eikä viiltäviltä kuiteilta vältytä.

186. iso S3.9.2022 klo 15:49

[Rajansa se on rakkaudellakin, sanojen pituudesta puhumattakaan. Matkalla maailmalle on siunaantunut mukaan ylimääräisiä välilyöntejä. Kipukynnys näyttää ylittyvän 46 kirjaimen jälkeen.]

187. Tarja8.9.2022 klo 10:24

KS kirjoittaa: " Säädä auton moottorin esilämmitysaika sopivaksi ulkoilman lämpötilan mukaan ajastimella tai etäohjauksella. Suositeltavia aikoja sähköisillä esilämmittimillä: nollasta viiteen pakkasasteeseen 0,5–1 tuntia, viidestä pakkasasteesta kymmeneen pakkasasteeseen 1–2 tuntia ja alle kymmenen asteen pakkasella 2–3 tuntia."

Itse sanoisin tuon viimeisimmän kohdan "yli kymmenen asteen pakkasella". Mielestäni pitää sanoa yli eikä alle, kun mennään kylmempään suuntaan, vaikka nestelämpömittareissa pylväs liikkuukin silloin alaspäin.

188. Jaska8.9.2022 klo 11:11

Puhekielessä tavataan kyllä sanoa, että on yli kymmenen astetta pakkasta. Nimenomaan mittarilukemia tarkoitettaessa nollaa astetta kylmemmät lämpötilat ovat miinusmerkkisiä, joten siltä kantilta teksti on ekan virkkeen perusteella oikein. Jatkosta olisi kuitenkin ollut selvyyden vuoksi hyvä jättää sana pakkanen pois: nollasta miinus viiteen asteeseen, miinus viidestä miinus kymmeneen asteeseen, alle miinus kymmenen astetta.

189. iso S8.9.2022 klo 11:44

Vielä selvemmin voisi sanoa "kovemmilla pakkasilla". Koska muille lämmitysajoille on annettu selkeät rajat, olisi myös voinut jatkaa tähän tapaan: "Kymmenestä viiteenkymmeneen pakkasasteeseen 2–3 tuntia. Tätä kovemmilla pakkasasteilla lämmitä siihen asti että pakkanen hellittää ja jatka sitten ohjeen mukaan."

Asiasta toiseen:

Lainaus toisesta säikeestä: 1. Ritu 8.9.2022 klo 11:14
Kryptoja en aikapulankaan takia ratko kuin hyvistä syistä. Nyt oli hyvä syy: niin symppis pääkuva, ettei sitä voinut jättää väliin.

Mieltäni ilahdutti että joku edelleen jättää väliin tai on jättämättä väliin. Jostakin syystä nykyään on yleistynyt välistä jättäminen, esimerkiksi

https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000009049 357.html
Tätä ei kannata jättää välistä: Uusin Tomb Raider -peli on hetken aikaa ilmainen

Erityisesti urheilu-uutisten mukaan hyppääjät ja heittäjät ovat ryhtyneet jättämään välistä.

Kielosen mukaan "erehdyksiä sattuu välistä jokaiselle" ja välistä määritellään näin: "Erehdyksiä sattuu välistä jokaiselle."

Lienee siis korrektia sanoa, että välistä urheilijan kannattaa jättää suoritus väliin.

190. iso S28.9.2022 klo 12:13

Lainaus: 88. Funny 10.3.2018 klo 00:42
"Mutta eihän se käy, koska sääntö-Suomi."

Funny hämmästeli tätä tynkäkielisyyttä ek (ennen koronaa). Nyt jälkikoronaalisena aikana lyhyt koska elää ja voi hyvin, lukijoiden hyvinvoinnista välittämättä: "miten suunnatonta itsekkyyttä ja julmuutta tuhota ympäristöä huvikseen vain koska imperialismi."

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009098108.htm l

191. Jaska28.9.2022 klo 18:14

Taideväärennösten taso vaihtelee huomattavasti. MTV3 Viiden jälkeen puki tiedon asuun "Taideväärennöksiä on montaa eri tasoa."

Sontaa, kuten montaa, tulee monesta tuutista.

192. eol28.9.2022 klo 19:17

Lainaus: 191. Jaska 28.9.2022 klo 18:14
"Sontaa, kuten montaa, tulee monesta tuutista."

Monestapa niin. Suomen kielen lautakuntakin se taisi ottaa ja mennä hyväksymään tuon montaa-kaksoispartitiivin.

193. Jukkis28.9.2022 klo 20:52

Erittäin järkevä hyväksyntä tuo.

194. Jaska28.9.2022 klo 23:03

Niin kuin en ko. hyväksyntää tietäisi. Mutta minäpä en hyväksy. Ja sille montaajakansa ei mitään mahda, vaikka lautakunnan pään saivatkin lopulta kääntymään.

195. Funny28.9.2022 klo 23:16

Uusi normi

Partitiivi montaa on yleistynyt sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Koska se täyttää tietyn selvennys- ja ilmaisutarpeen, suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 20.2.1995 hyväksyä sen myös yleiskieleen seuraavin ehdoin:

Montaa-muoto on hyväksyttävä

1) useaa-muodon rinnalla tapauksissa, joissa montaa-muodon korvaaminen monta-muodolla aiheuttaisi merkityksen muutoksen, esim. Pöydässä oli montaa juustoa, vrt. Pöydässä oli monta juustoa; Luin montaa kirjaa, vrt. Luin monta kirjaa; Tyttö iski (= löi) montaa miestä, vrt. Tyttö iski (= valloitti) monta miestä, ja

2) monta-muodon rinnalla tapauksissa, joissa se selventää niitä merkitystehtäviä, joita partitiivilla lauseessa halutaan osoittaa, esim. Monta (tai: montaa) uutta sopimusta ei enää tehdä; En ole käynyt siellä montakaan (tai: montaakaan) kertaa; Tuskin meille monta (tai: montaa) vierasta tulee; Liitto rankaisi monta (tai: montaa) urheilijaa.

Sama asia yleisluonteisemmin muotoiltuna: montaa-muoto hyväksytään yleensä silloin, kun partitiivisuuden osoittaminen on ymmärrettävyyden kannalta tarpeen.

https://www.kielikello.fi/-/montaa-partitiivi

196. eol29.9.2022 klo 00:01

Funnyn linkin takaa löytyvän kartan mukaan "montaa" jakaa suomalaiset jyrkästi kahteen osaan: sitä on käytetty murteissa suunnilleen Haminasta Seinäjoelle kulkevan linjan eteläpuolella. Kartta pitää kutinsa esimerkiksi siinä, että minun korvaani "montaa" kuulostaa täysin luontevalta.

197. Jukkis29.9.2022 klo 12:13

Lieneeköhän sitten niin, että se vähemmistö, jolle "montaa" ei erityisesti noissa lautakunnan kohdan 1 esimerkeissä tunnu luontevalta, korvaa sen sanan "useaa"-sanalla automaattisesti, sen kummemmin miettimättä. Siis tilanteessa, jossa jostain syystä tuontyyppinen lause suusta alkaa tulla. "Kuinkas montaa/useaa juustoa tuossa tarjottimella on?" Sehän on erittäin ok, jos sen "useaa" siihen sanoo. Minä sanoisin siihen "montaa" ihan automaattisesti, jos joskus tulisi tarve juustotarjonnasta kysellä.

Joka tapauksessa Jaskan edustama halveksiva suhtautuminen ("montaa-sontaa", "montaajakansa") eri tavalla asiaan suhtautuviin ei kovin fiksua kuvaa esittäjästään anna.

198. iso S29.9.2022 klo 12:49

Asioista voidaan olla monta(a) mieltä, mutta toisinmonistajia voi yrittää ymmärtää.

Näemmeköhän joskus sen ajan, että useana ja montana kelpaavat toistensa vaihtoehdoiksi?

199. Jukkis29.9.2022 klo 13:03

Tuli mieleen että äitini olisi luultavasti sanonut että "usiaata juustua".

200. Tarja2.10.2022 klo 22:24

Selviytyjissä nuori kilpailija oli iloinen, kun yö oli ollut sadeton. Minä olen kyllä tottunut sanomaan sateeton.

201. Jaska3.10.2022 klo 00:00

Nuori kilpailija ei tiennyt, että puuttumista ilmaiseva -ton liitetään aina genetiivivartaloon. Peruskoulussa sääntöä tuskin opetetaan. Kunpa hän nyt sattuisi lukemaan sen täältä...

Jukkis, en suinkaan halveksi montaan käyttäjiä. Enkä ylipäänsä ketään kielenkäytön perusteella. Se on eri asia kuin vastustaminen. Sontaa nyt vain sattui rimmaamaan, enkä voinut vastustaa kiusausta. Äitisi oli muuten ihan tolkun immeinen:)

202. Tarja4.10.2022 klo 11:37

Minua jäi yhdessä Simbergin ristikossa kiusaamaan vihje huvikseen, josta tuli vasiten. Minun mielestäni vasiten on tarkoituksella eikä ollenkaan sama kuin huvikseen. Mutta niin vain laatijoiden raamattu eli Kielitoimiston sanakirja kertoo, että vasiten tarkoittaakin molempia:
vasiten
murt.
1.
varta vasten, tahallaan.
Tulin ihan vasiten katsomaan teidän uutta autoa.
En minä sitä vasiten tehnyt.
2.
huvikseen, muuten vain.
Kokeilepa vasiten, jaksatko nostaa tätä.

203. Jaska7.10.2022 klo 12:25

Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Pekka Hakala on uskalias mies. Hän rohkeni vasiten kirjoittaa avoimessa kirjeessään Putinille: "Hän kuoli Münchenissä, eihän siitä kauaa ole."

Diktaattorina määräisin journalistisen kielenpuhdistuserikoisoperaation Hesariin.

204. iso S11.10.2022 klo 12:44

Lainaus: 88. Funny 10.3.2018 klo 00:42
"Mutta eihän se käy, koska sääntö-Suomi."

Jotenkin samantyyppinen tynkäilmaisu Iltiksessä:

Syytetyn puolustuksen mukaan viesteistä ei käy ilmi, että minkäänlainen tahallisuus.

205. Jaska20.10.2022 klo 17:02

Panna on pannassa eduskunnassakin. "Pistetään merkille", esitti edustaja kyselytunnilla.

206. Funny20.10.2022 klo 19:47

"Elokuvaohjaaja Renny Harlinin, 63, elämä on ollut erilaisempaa kuin useiden meistä."

Näin kertoo IS. Muidenkin elämä on siis ollut erilaista, mutta Harlinin vielä erilaisempaa.

Tuumin, että tuollaista muotoa 'erilaisempi' voidaan käyttää, mutta tähän se ei oikein istu. Voidaan vaikkapa sanoa, että tietyt veljekset ovat keskenään erilaisia, mutta jotkut toiset vielä erilaisempia.

207. Eki5.11.2022 klo 08:52

is.fi: – Asiat tuuppaa itselläni helposti levähtämään. Arkeni on se verran hektistä, että kaikki olisi aivan retuperällä ilman heitä, Diandra tunnustaa naurahtaen.

Hauska muunnos lausetapaan.

208. Jukkis5.11.2022 klo 16:51

En ihan keksi, mikä on se lausetapa, ja mikä on se muunnos.

209. ++juh5.11.2022 klo 17:33

Ehkä tuo 'tuuppaa' pro 'tuppaa'.

210. Eki21.11.2022 klo 19:03

Salkkareissa tänä iltana menee suomen kieli just väärin. "Se on seetri eikä setri!"

211. Ritu23.11.2022 klo 12:36

Kohta saamme tietoa Suomen kielen tilasta. Ilta-Sanomissa oli 10.11.2022 juttu, jossa kerrottiin, että oikeusministeriö on nimittänyt selvityshenkilön kartoittamaan Suomen kielen tilaa. Tehtävään on valittu Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö. Selvityshenkilön toimikausi jatkuu vuoden 2024 huhtikuun loppuun.

Mielenkiintoista oli, että valtioneuvoston sivuilla on seuraava teksti. Yksi verbi siinä särähti korvaani. Seuraava pätkä kopioitu suoraan sieltä:
"Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa suomen kieli on virallinen kieli. Tämä luo valtiovallalle erityisen vastuun kantaa huolta kielen elinvoimaisuudesta. Suomen kielellä on edelleen vahva asema yhteiskunnassa ja kieleen ei kohistu radikaalia uhkaa."

212. iso S15.12.2022 klo 14:22

Uusi trendi: itiökasveja idolille?

Loikkanen kertoo myös saaneensa hellyttäviä fanikirjeitä kotiin.

– Olen saanut ihania kirjeitä ja kortteita lapsilta, hän hymyilee.

213. Jaska15.12.2022 klo 22:04

Arvelen, että kortteita on hankalaa lukea.

214. Ylläpito14.1.2023 klo 12:50

Veitola.doc-ohjelmassa kuultuja sanoja: nuubipoly, soolopoly.

215. Eki23.1.2023 klo 19:15

Nyt jos koskaan, ruutu.fi, uusi kausi, ekassa jaksossa kuultu sana: loppukateetti!

216. Eki28.1.2023 klo 22:11

Epäselvää artikulaatiota Kymmenen uutisissa, kuulosti että Suomeen on tullut uusi yhteisö Motörheadin lastensuojeluliitto.

217. Eki20.2.2023 klo 14:02

Kirjoitusohjelmani kehotti kirjoittamaan toissapäivänä erikseen ja totesin Kielosta vilkaistuani, että se on aivan oikeassa.

Siirsin tekstin gmailiin ja se kehotti kirjoittamaan toissa päivänä yhteen!

Tunnen saaneeni ristiriitaista opastusta.

218. Jaska20.2.2023 klo 22:35

Ristiriidasta pääsisimme helposti eroon vaihtamalla sanaa. YLIHUOMENNA on kiistattomasti yhteen kirjoitettu. Minun puolestani yhteen kirjoitettu saisi olla myös yhteensopivasti yhteenkirjoitettu. Ehdotukseni on siis ylihuomisen vastakohta ALIEILEN. Ikään kuin ILe joutuisi alienin nielemäksi. Joutaisi kyllä. Lienee kuitenkin erikseen tähtiin kirjoitettu, että ehdotukseni ei herätä vastakaikua. Vastalause on odotettavissa. Se tulee kohta erikseen kirjoitettuna: Voiko vasta kaikua?

Tiedättekö muuten, kuka on vanhan Vihtahousun parempi puolisko? Hän on luonnollisesti nuori Vastahame.

219. Eki25.2.2023 klo 08:38

Netissä jutun otsikossa: "Pienessä viinipäissämme..."

En kyllä osaa sanoa, miten tuo menisi oikein.

220. eol25.2.2023 klo 09:06

Ehkäpä: "Vähän viiiinipäissämme..."

221. eol25.2.2023 klo 09:10

(mutta vähemmillä i-kirjaimilla)

222. iso S8.3.2023 klo 10:03

Toimittajalla tai minulla on kielikorvassa vaikkua.

IS: "Venäjästä puhuessaan Niinistö lopetti myös puheenvuoronsa huumorilla, kun presidentti totesi, etteivät Suomen ja Venäjän suhteet tuskin ehdi paranemaan enää hänen presidenttikautensa aikana."

Hämäävä sanajärjestys: mitä muuta kuin puheenvuoronsa Niinistö lopetti huumorilla? Sen täytyi olla tilannekomiikkaa, jos se ei liittynyt puheenvuoroon. "Myös Venäjästä puhuessaan..." olisi kai ollut selkeämpi versio.

Kaksoisoiskielto kumoaa kiellon: etteivät... tuskin. "Tuskin ehtii" tarkoittaa sitä, että Niinistön mielestä luultavasti ei ehdi. Etteivät tuskin ehdi" on oudolta kuulostava rakenne, mutta minun mielestäni se tarkoittaa että saattaa hyvinkin ehtiä, paitsi jos se on tuskallista.

223. Jaska8.3.2023 klo 18:15

Iltapäivälehtien rivitoimittajien kynänjäljessä ei aina ole hurraamisen aihetta. Osasyynä luonnollisesti kiire. Luonteva sanajärjestys olisi ollut "myös lopetti", koska Niinistö oli ennen puheensa lopetusta naurattanut yleisöä letkauksilla. Ei tuo lipsahdus jutusta kuitenkaan huonoa tee. Myönnetään apro, kun kirjoittaja onnistui välttämään yhden tarjolla olleen tämättelynkin.

224. Jaska8.3.2023 klo 18:18

Korjaan. Eivät nuo kaksi lipsahdusta...

225. Tarja9.3.2023 klo 00:46

Etusivulla lukee "20 vuotta lakkarissa". Se kuulostaa minusta kovin oudolta tai vähintäänkin yhtä lisäkirjainta kaipaavalta, koska minä länsisuomalaista syntyperää olevana sanoisin ehdottomasti "plakkarissa".

226. iso S9.3.2023 klo 12:04

Eipä liene Nivala itäsuomalainen, eli lakkarin ja plakkarin raja ei taida kulkea suoraviivaisesti idän ja lännen välillä. Vertaa tuima (onko suolainen vai suolaton?) ja vihta/vasta.

https://fi.wiktionary.org › wiki › lakkari
lakkari. rinnakkaismuoto sanasta plakkari. Mehtä ajurilla on parempi ku on naula lakkarissa, ku markka rahhaa. (Nivalan seudulta).

Tässä vaikuttaa luultavasti murrealueen lisäksi halu käyttää alkusointua:
Laulun lahjat lakkarissa - Taika ja Jukka Kuoppamäki

227. eol9.3.2023 klo 13:49

Suomen murteiden sanakirjasta löytyy lakkari-sanan kohdalta kartat seuraavien muotojen todetuista käyttöpaikoista: flakkari, klakkari, lakkari, pakkari, plakkari, prakkali, prakkari.

https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SM S_07b9cc273e4220c0df55bfd91076a90a&list_id=1&keywo rd=lakkari&word=lakkari

228. iso S12.3.2023 klo 14:04

Ei aina tarvitse kysyä Googlelta, onhan olemassa vastaukset.fi.

Siellä on hyvinkin rohkaiseva hakukenttä, jossa on paljon lupaava teksti "Kysy mitä vain". Taitaa kuitenkin olla sellainen kysy mitä vain, vastaan mitä vain -palvelu. Kokeilin vastaan tulleella sanalla, jonka kieliasua hieman epäilin: illiteraatti.

Mikä on illiteraatti?

Vastaus:
luku tadoton

Korpelan Pienehkö sivistyssanakirja on sitä mieltä että oikea muoto on illitteraatti. Kielonen vaikenee. Mitä mieltä vastaus.fi on tästä:

Mikä on illitteraatti?

Jos et löydä kysymystäsi, voit lähettää kysymyksen Vastaukset.fi-yhteisölle:
Illitteraatti

Lähetä

Kyllä minä kysymykseni löysin, itsehän sen kirjoitin. Vastaus ei miellyttänyt, pidä tunkkisi! Sivusto tuntuu olevan jollakin tavalla naimisissa Suomisanakirja.fi:n kanssa. Sitä se alareunassa mainostaa ja sinne se helposti ohjaa. Ei taida olla aukoton auktoriteetti sekään.

Evästeet tuntuvat olevan ärhäköitä, samaan kysymykseen sivusto ei halua vastata uudelleen:

Mikä on illiteraatti? vastattu

229. iso S16.3.2023 klo 18:58

Kielemme on kaunis ja yllättävä. Sattumalta paljastui riemastuttava tai kauhistuttava virhe.

Minussa asuu pieni Lönnrot. Elias kulki ympäri Suomea tuohivirsut jalassa etsimässä runoja ja sanoja. Minä kierrän netissä ilman virsuja etsimässä sanoja ja lisää sanoja. Omia salamyhkäisiä tarkoitusperiäni varten olen luokitellut niitä mm. "sanaluokkiin". Sitaatit siksi, että luokitteluni luultavasti nostaisi kielitieteilijöiden hiukset pystyyn.

Luokka a sisältää "adjektiivit" ja "attribuutit", sellaiset sanat jotka voivat esiintyä substantiivin luonnetta, laatua tai muuta vastaavaa määrittelevänä. Eri sanaluokilla on taipumus sisältää sanoja, joilla on tietynlainen loppuosa. Siksi olen oikaissut mutkat suoriksi ja riittävän määrän sanoja luokiteltuani tehnyt muille alustavan luokittelun koneellisesti. Tulos täytyy tietysti tarkastaa ja korjata väärät arvaukset. Se on mekaanista puuhaa ja helposti ajatus alkaa harhailla. Silloin alkaa hyväksyä koneen tekemiä virheitä.

Esimerkki: on paljon sellaisia verbijohdoksia joiden loppuosa on TTAVA: aivastuttava, haukotuttava, haurastuttava, hermostuttava, huolestuttava, ihastuttava jne. Kaikki nämä ja näiden serkut menevät luokkaan a. Ilmeisesti luokittelun perustana olevassa aineistossani ei ollut sanaa tuttava, joka onkin substantiivi. Sen vuoksi en ymmärtänyt varoa pikkeuksia. Niinpä adjektiivien joukosta löytyi nyt naistuttava.

Jos tarkastellaan sanojen neljää viimeistä kirjainta, TTAA on verbien yleisin loppuosa. On melko turvallista olettaa että sana on verbi, jos sen loppuosa on tuo. Ei kuitenkaan idioottivarmaa: ainakin Juuttaa, Kupittaa ja Oittaa ovat säännön rikkovia poikkeuksia.

Jossakin vaiheessa oli muotia keksi epäsäännöllisiä vertailumuotoja tyyliin sairas - sairaampi - kuollut. Naistuttavasta vastaava on naistuttava - naistuttavampi - vaimo.

Lisää asiasta säikeessä Tilastoja.

230. pius16.3.2023 klo 19:10

ed. Onneksi viimeisessä ei ollut ämmän tilalla n.

231. iso S17.3.2023 klo 18:24

Ammästä tulee mieleen, että Kielitoimiston sanakirja auttaa, jos haluaa tarkistaa keskeisen sanaston kirjotusasun tai taivutuksen. Sieltä selviää muun muassa se, että sana sydän tai Yksi ännä mahtuupuu illatiiviin muodossa sydämeen, eli sydämeen ei mahdu kahta ämmää. Yksi ännä mahtuu sekä perusmuotoon että illatiiviin. Johtuu varmaan siitä että ännä on solakampi kuin ännä.

Kielosesta ei valitettavasti ole apua, jos hakee vähemmän keskeistä sanastoa. Taivutukseenkin se antaa niukasti malleja. Jos haluaa nähdä kaikki sijamuodot, voi katsoa Joukahaisesta:

https://joukahainen.puimula.org/

"Joukahainen on www-pohjainen suomen kielen sanastotietokanta. Se on kehitetty palvelemaan vapaita kieliteknologian sovelluksia, erityisesti Voikkoa ja Sukijaa. Tietokannan sisältöä voi vapaasti selata, jos tarvitsee tietoa suomen sanojen oikeinkirjoituksesta. Sanastoa täydennetään jatkuvasti, eikä sen virheettömyyttä voida taata."

Kummastakaan ei ole apua, jos haluaa tietää miten perussanasta rakennetaan oikeaoppisia johdoksia. Esimerkiksi henkilö joka ratkoo on ratkoja ja ratkoessaan ratkoja on ratkova. Selvää pässinlihaa, mutta entäpä sesellainen muinaisverbi kuin pohtaa? Kumpikaan ei tunne, muttqa etymologinen sanakirja tuntee.

https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja /?p=article&etym_id=ETYM_48b97248b705b1f95d3e73ba6 4abf166&word=pohtaa&list_id=34380

Sana on rinnakkaismuoto sanalle pohtia ja tarkoittaa myös viljan puhdistamista. Viljaa ravistetaan soikeassa astiassa jolloin ruumenet putoavat pois. Hyvä niin, mutta onko toimitusta tekevän loppu ava vai aava?

Vanha verbi, siis herätetään Nykänen uuninpankolta.

pohta|a2* v. 1. puhdistaa pohtimella. | Jyvien p:minen. 2. lietsoa, puhaltaa. | Rintani palkeet p:vat, toivottomina p:v

Taas ne kirotut lyhenteet! Onneksi sanan vartalo on merkitty pystyviivalla, joten hohtavat palkeeni pohtavat ja vihdoinkin lähteitä kahlaavat silmäni ratkaisun kohtaavat.

Verbin taivutusluokaksi on merkitty 2, jonka mallisana on muistaa. Senhän kielikorva sanoo epäröimättä että muistaja on muistava, lyhyt a. Jos luokka olisi 35, mallisana salata, salaaja olisi salaava eikä salava, joka on puu.

Muuten, Kielosella ja Joukahaisella on jonkin verran erimielisyyksiä taivutuksissa ja sanavarastossa. Niitä käsitellään sivulla
https://joukahainen.puimula.org/kotus-diff.html

Esimerkin sanan ekseema monikon genetiiviksi Kielonen hyväksyy muodot ekseemojen ja ekseemain. Joukahainen hyväksyy samat, mutta lisäksi ekseemoiden ja ekseemoitten.

Joukahaisesta puuttuu 4070 Kielosen sanaa (esimerkiksi aarpora) ja Kielosesta puuttuu 22 Joukahaisen sanaa (esimerkiksi alastonkuvaaja). Herää kysymys, kumman puuttuminen vaikuttaa enemmän vaikkapa lehtien myyntiin? Klikkausotsikko puuttuu molemmista.

232. kravattimies1.4.2023 klo 01:50

HS - Lasten tiedekysymyksistä ...

"aa" ilmaisee, että puhuja on oivaltanut jotakin
"aha" ja "ai" ilmaisevat, että puhuja on vastaanottanut uutta tietoa
"ii", "iih" ja "iik" ilmaisevat jännitystä tai pelästymistä
"oo" ja "ooh" ilmaisevat ihastusta
"äh" ilmaisee harmistusta
"uh" ja "uhhuh" ilmaisevat tyrmistystä
"eh" ja "ehheh" huvittuneisuutta
"yh" ja "yhhyh" vastenmielisyyttä
"öö" ja "öh" epäröintiä tai sitä, että puhuja ei tiedä tai ymmärrä jotakin

Jutun lopussa Marja Etelämäki, keskustelunanalyysin apulaisprofessori toteaa:
- Tällaisten ilmausten merkitykset voivat kuitenkin muuttua nopeasti, jolloin pienten sanojen työnjako menee uusiksi.

233. Jaska6.4.2023 klo 13:25

Jälleen kirkuu "suureellinen" Helsingin Sanomien sivulla A 3. Samalla sivulla "HS Ytimessä on tinkimätöntä journalismia". Mielestäni laatulehden asiajutuissa myös oikeakielisyys kuuluu tinkimättömään journalismiin.

234. Jaska16.4.2023 klo 12:01

HS:n Anna-Stina Nykäsellä tänään B15 minulle entuudestaan tuntematon sana suvaitsevaisto. Keksisitkö sille synonyymin?

235. matts16.4.2023 klo 22:16

ymmärtäväistö

236. Jaska16.4.2023 klo 23:05

Ymmärrettävä synonyymi sekin. Muita ehdokkaita: sallivaisto, taipuvaisto, myöntyväistö, hyväksyväistö, sietäväistö.

Esim. maahanmuuton ilman ennakkoehtoja hyväksyvä etninen suomalainen on sietäväistöväestön edustaja.

237. Tarja23.5.2023 klo 09:51

Nyt on niiin suomalainen sana kuin voi olla: perkelöityä. Iltalehden uutisissa kerrotaan, miten Tornionjoen tulva perkelöityi nopeasti. Kielonen ei vielä ole tätä sanaa ottanut listoilleen. Perkelöityä olisi kuitenkin hyvä suomalaisvastine eskaloitua-sanalle.

238. Funny28.6.2023 klo 17:35

”Jokaisen vaunun alla on neljä pyöräsettiä tai teliä, mutta suistuneen vaunun kaksi pääpyörää on jostain syystä irronnut kiinnikkeistään”, Ahlberk kertoi iltauutisohjelmassa.

Siis kumpia siellä Gröna Lundin vuoristoradan vaunuissa oli, pyöräsettejä vai telejä? Näin voisi joku ihmetellä. Minä taas kerran ihmettelen, miksi niin monet suomentajat eivät osaa käyttää hyvää sanaa 'eli'. Yleensä asiayhteydestä juttu selviää, mutta väärinkäsityksiä voi sattua.

239. iso S29.6.2023 klo 15:33

Suomentajalla on ollut pää pyörällä.

Suomessa on erikseen tai ja vai, englannissa vain "taivainen" or, joka joutuu hoitamaan molempien hommat. Tekeekö se joidenkin vitsien kääntämisen mahdottomaksi vai hankalaksi tai tuloksen käsittämättömäksi.

Is your new baby a boy or a girl?
Are there any other possibilities?

Jos tuossa ensimmäisessä kysymyksessä or käännetään tai, kysymys on tyhmä. Jos se käännetään vai, kysymys on järkevä mutta jatkokysymys on tyhmä.

240. matts30.6.2023 klo 14:37

Yes, there are other alternatives!

241. Funny2.7.2023 klo 14:03

"Baltimoren pormestari Brandon Scott kuvaili ampumista piittaamattomaksi ja pelkurimaiseksi teoksi, joka muutti pysyvästi monien elämää."

Milloin suomentajat oppivat käyttämään sanaa raukkamainen pelkurimaisen sijaan? Aivan liian usein törmää tuohon esim. erilaisten terroristihyökkäysten uutisoinnissa.

242. matts2.7.2023 klo 14:27

Niin muutos on kohtalainen jos elämä muuttuu kuolemaksi.

243. Ritu5.7.2023 klo 19:55

Keskisuomalaisessa oli sunnuntaina 2.7. koko sivun levyinen otsikko: Yhden rutku on toisen aarre

Minulla ei olisi ollut minkäänlaista käsitystä mikä tuo rutku on tai mihin se voisi liittyä, ellen olisi nähnyt otsikon alapuolella olevia kirppiskuvia. Siitäkin huolimatta jäin tuota itselleni outoa (ja korvaan karseelta kuulostavaa) rutkua miettimään ja yritin löytää sille selitystä. Omasta Nykäsestä en löytänyt. Netissä etymologinen sanakirja antoi selitykset roikale, renttu ja retku. No voihan jonkun roikale tai renttu ollakin jonkun toisen aarre, mutta tokkopa tuossa nyt ihan kirpputoritavaraks asti sentään olla niitäkään viemässä.
Juu, epäselväksi jäi. Rytky olisi ollut minulle jo huomattavasti tutumpi sana ja tuohon aiheeseenkin sopiva.

244. Eki8.7.2023 klo 09:26

Huomasin keittiön pöydältä, että munapakkauksemme sisällön oli putkauttanut ULKOKANA.

245. PS8.7.2023 klo 10:19

Huomasin City-Marketin sipsiosastolla, että myytävänä on MAALAISRISTIKOITA.

246. Funny9.7.2023 klo 13:11

Opin juuri Iltiksestä uuden sanan:
"Toimittaja töhöili Wimbledonissa – mokasi ja esitti töykeän kysymyksen"

Urbaani sanakirja selittää:

Töhöillä
Tehdä jotain epäkohteliasta/soveliasta oman mielen mukaan, lupaa kysymättä.

Tuohan on hyvin käyttökelpoinen sana. Onkos meillä kirjakielessä mitään vastaavaa?

247. matts9.7.2023 klo 19:48

töpeksiä?

248. kravattimies16.7.2023 klo 07:25

önkyrä

Aamulla kuulin. Mistä kummasta vaimo oli tuon keksinyt?
Olin varma, että oli uusi sana, mutta Googlella loytyi seitsemän.

249. kravattimies16.7.2023 klo 07:38

Jäi pisteet pois sanasta löytyi. Googlella löytyi 137000.

Teknistä tietoutta: Tässä näppäimistössä ä ja ö tehdään shift " a ja shift " o niin että sellaista poika keksi. ENG INTL valittuna input method.

250. Eki17.7.2023 klo 21:38

Kirjavillitys! Tiktokissa nyt booktok ja Suomessa kirjatok! Ulla Lehtisen titteli on lukuinnostaja.

251. Eki2.9.2023 klo 08:03

RADONKORJAUSYRITYS

Jäi mieleen aamun uutislähetyksestä.

252. matts2.9.2023 klo 08:15

Pitäiskö perustaa firma korjaamaan maanteiltä kuolleita eläimiä (supeja, kettuja, poroja jne.). Se olisi raadonkorjausyritys?

253. iso S8.10.2023 klo 09:01

IS:n uutinen (Ulkomaalainen tähti ihmettelee SM-liigan vanhaa tapaa – ”Villiä”) antoi ajattelemisen aihetta.

Martin antoi tunnustuksen Ässille.

– He liikuttivat kiekkoa hyvin, toivat sitä alueelle eivätkä hirveästi menetelleet sitä.

Siis: menetellä = menettää usein, toistuvasti ja/tai jatkuvasti.

Martinin mukaan Ässillä ei ole tapana menettää kiekkoa jatkuvasti, joten heidän pelitapansa ei ole menettelytapa. Tähän asti en ole älynnyt yhdistää menettelytapaa menettämiseen. Nyt ymmärrän että menettelytavan voi tulkita kahdella tavalla. Urheilu-uutisten seuraaminen voi olla sivistävää!

254. Tarja22.10.2023 klo 16:19

Törmäsin erästä kirjaa lukiessani hauskaan sanaan "kalmanlinja". Kyseessä on käännöskirja ja asiayhteydestä päättelin sen tarkoittavan deadline-sanaa.

Wikipediasta löytyy näköjään useitakin vaihtoehtoja deadlinelle: aikaraja, määräaika, takaraja, kalmanviiva, kuolemanlinja, kuolonlinja

255. iso S23.10.2023 klo 16:49

Aikoinaan syyllistyin mahdollisesti tekijänoikeusrikkomukseen, kun katsoin Virosta tuodun piraattiversion elokuvasta Pelastakaa sotamies Ryan. Joku paikallinen guru oli vääntänyt siihen suomenkielisen tai vahvasti sitä muistuttavan tekstityksen. Tulilinjan sijaan kääntäjän mukaan sotilaat joutuivat tuliviivalle.

256. Joutilas26.10.2023 klo 14:39

Moi-sanan alkuperä oli kauan mysteeri
Moi-sanan alkuperä on vasta hiljattain selvinnyt tutkijoille. Sana ei ole uusi tulokas suomen kieleen, vaan satoja vuosia vanha. Se on ilmeisesti levinnyt Suomeen jo hansakaupan ajalla eli 1300–1400-luvuilla.

Lisää tietoa Yle:n uutissivustolla.

257. Tarja29.10.2023 klo 23:13

Sananselityssäikeessä mainitaan sana "havannoit". Olen luullut, että verbi on havainnoida, siis i-kirjain mukana sanan keskellä, jollaisena se löytyy myös Kielitoimiston sanakirjasta. Onko siis olemassa virallisesti myös havannoida-verbi? Googlaamalla löytyy paljon havannointi-sanoja. Kuuluisiko sen olla havainnointi, vai ovatko molemmat muodot oikeita?

258. Jaska30.10.2023 klo 09:24

Havannoida ei ole kirjakleltä, jossa vain havainnoida on oikea muoto. Vrt. havainto, ei havanto.

259. Tarja30.10.2023 klo 10:45

Hyvä. Kiitos vahvistuksesta. Tuota mieltä minäkin olin.

260. iso S30.10.2023 klo 17:23

Jos kulloinkin vallassa oleva Castro antaisi mahtikäskyn muuttaa kaikki Kuuban kaupungit Havannan kaltaiseksi, niin silloin kieleen voisi syntyä uusia sanoja tätä prossessia kuvaamaan. Esimerkiksi havannoida, havainnointi ja havannoiminen. Sananselityssäie ennakoi tulevaa.

261. Eki28.1.2024 klo 10:44

Griselda-tv-sarjassa käytettiin jännää adjektiivia TUSKALIAS.

262. matts28.1.2024 klo 17:35

Täsmäliäs vaikkakin vähän kummalias sana.

263. Antti Ylönen28.1.2024 klo 20:00

HS 28.1.2024: "Iäkäs mies kuoli omakotitalon palettua Espoossa – rakennus tuhoutui täysin". Luin muutamaan kertaan tuon otsikon, itse olisin kirjoittanut "... omakotitalon palossa ...". Viisaammat voivat kertoa minulle mikä sijamuoto tässä on kyseessä :)

264. matts28.1.2024 klo 20:34

Oisko passiivin partisiipin perfekti?

265. ++juh28.1.2024 klo 21:30

TU-partisiipin partitiivi

aiemmin:
passiivin 2. partisiipin partitiivi

266. Eki5.2.2024 klo 22:11

Otsikko Kymmenen uutisissa: PARIISI ROKOTTAA MAASTUREITA.

267. matts6.2.2024 klo 06:13

Maastureilla on corolla?

268. iso S6.2.2024 klo 10:01

Todellakin matts taitaa olla taudin jäljillä tai ainakin jälkien vieressä. Wikipedia paljastaa:

Toyota Corona on japanilainen vuosina 1957–2001 valmistettu automalli. Se oli Toyotan ensimmäinen suurmenestys vientimarkkinoilla niin Euroopassa kuin Amerikassakin. Nimeä Corona käytettiin eri maissa eri malleista, ja monet Aasiassa nimellä Corona myytävät mallit tulivat Euroopassa myyntiin nimellä Carina.

Virus pääsi kehittymään tartuntakelpoiseksi salassa, kun autoja myytiin peitenimellä.

269. Funny6.2.2024 klo 10:33

Kun Toyota Coronat ilmestyivät Suomeen, isääni huvitti auton nokan ilme. Hän kutsui minua joskus Coronaksi, kun alahuuleni oli lerpallaan samaan tapaan.

270. Eki14.3.2024 klo 11:42

Krista Kiurulla eilen Iltiksen mukaan A-studiossa Marin-look.

271. Jaska16.4.2024 klo 18:43

Ykkösen säämies pelasti päivän: "Perjantaina etelässäkin on asteita vain yksi kappale."

272. Eki9.6.2024 klo 21:37

Ehdokas on saanut rapiat 6000 ääntä... ja rapiat päälle.

Rapiaa on ollut Ylen vaalivalvojaisissa.

273. Jiikoo11.6.2024 klo 10:24

Olen metsittymässä Kainuu-nimisen maakunnan korven kätköissä. Lähimpiin maalikyliin ja kauppoihin on matkaa 46 ja 49 km. Asiointireissulla tarttui mukaan VUOKATTI News -niminen Sotkamo-lehden matkailuteemainen jutska. Lainataanpa:

Otsikko: "Vuokatti Motor Show on monipuolinen koko perheen tapahtuma"

Tekstistä: "Aikaisempina vuosina Vuokatti Motor Show'n järjestäjätahoina ovat olleet kolme autokerhoa, Ford-Freak Club of Finland, Eight Pistons Kajaani sekä Mustang Owners Club. Tänä vuonna mukaan saatiin myös Backwoods Customs -tuningkerho."

Vaikuttaa kuin Kaenuun murre olisi hieman muuttunut niistä 54 vuoden takaisista ajoista, kun muutin pois maakunnasta!

274. Eki19.7.2024 klo 21:11

Is.fi otsikko:

Euroviisut järjestetään jommakummassa kaupungissa - nämä ovat vaihtoehdot

275. Funny31.7.2024 klo 22:12

Iltiksen kuvatekstiä: "Valokuvaaja ja ohjaaja Santi ”Fox” Hynönen kohtasi näyttelijän äitinsä kanssa Porvoossa."

Selviääkö tuosta, oliko kyseessä näyttelijän vai kuvaajan äiti?

276. Eki17.8.2024 klo 08:40

is.fi:

- Olin aina katsonut Olavi Uusivirtaa ja Sannia, että vitsit tuo crowdsurfaus, onhan tuo nyt pelottavaa, mutta mä voin tehdä sen myös, Johannes Brotherus sanoo.

277. Ari18.8.2024 klo 19:58

Miksi toimittajat, niin radio- kuin lehtienkin, ovat alkaneet käyttämään ylimääräistä "se" tms sanoja kun saman asian voisi sanoa sujuvammalla suomenkielellä jättämällä tuon ylimääräisen viittauksen tykkänään pois?
Esimerkiksi: "Toisaalta Putinin valta se voi myös vahvistua."

278. Eki16.10.2024 klo 20:14

Kyllä on epämääräistä, is.fi:

Harrisin haastattelijana toimiva Bret Baier sanoo kanavan Instagramissa julkaistulla videolla, että ennakkoon nauhoitettu haastattelu kestäisi noin puolisen tuntia.

279. Eki20.10.2024 klo 09:07

The best Finnish palindrome: saippuakuppinippukauppias. This is the Finnish word for a soap cup trader, one of the longest palindromes in the world.

Täältä löytyy lisää:
https://www.thoughtco.com/examples-of-palindromes- 4173177

280. Eki21.10.2024 klo 08:37

iltalehti.fi:

Yksi USA:n vaalien kynnyskysymyksistä on ollut vesisärötyksen kannatus. Kyseessä on menetelmä, jolla porataan fossiilisia energiavaroja.

Eipä ole edes verbi säröttää vielä rantautunut Kieloseen.

281. Jaska21.10.2024 klo 23:12

279. Kiitos linkistä!

282. Eki27.10.2024 klo 23:34

Katselin vanhaa Seinfeldia ja siinä tuli eteen sana tummuma. Sehän on ihan looginen mustuman synonyymi, mutta eipä sitä kovista kansista löydy eikä Kielosesta.

283. Ritu28.10.2024 klo 09:47

Ovat mahdollisesti halunneet, että kovien kansien sisältö on tummumaton!

284. Funny3.11.2024 klo 16:10

"Monelta se on?"

Siinä kaunista suomen kieltä.

↶ Takaisin aiheisiin Siirry ylälaitaan ↑

KOMMENTOI

8871. Kaunis Suomemme kieli 5

Lähettäjä: *

Teksti: *